Jenna

Täällä kirjoittaa Jenna Lehtonen, 18 vuotias tyttö Vantaalta, jonka elämä pyörii koulun ja ratsastuksen ympärillä. Valmentajanani on toiminut jo yli kolmen vuoden ajan Mikaela Soratie.

Ratsastan omien myös mielelläni muita hevosia, jos niitä vain minulle tarjotaan. On hienoa oppia ratsastamaan erilaisilla hevosilla ja huomata kuinka pystyy itse sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin. Muutenkin yritän hyödyntää kaikki mahdolliset tilaisuudet kehittää itseäni eteenpäin ratsastajana.

Aloitin ratsastamisen 2005 tammikuussa Trans Horses-ratsastuskoululla, jossa kävin alkeis- ja jatkokurssin. Samanaikaisesti harjoittelin äitini opastuksella hänen hevosellaan samoja asioita. Siirryin pian samalle tallille ratsastamaan, missä äitini hevonen oli. Siellä oli sis myös pienimuotoista ratsastuskoulutoimintaa, minkä kautta tutuistuin ensimmäoseen kisakaveriini: Jarata Leimuzh ('Nasse') nimiseen poniin. Nasse oli hankala hoitaa, joten puuhailu vuokaponin (oli siis meillä ylläpidossa noin vuoden) jäi vähemmälle. Poni oli kuitenkin kiltti ratsastaa ja opin sen kanssa tosi paljon. Myös ensimmäiset kisat tuli käytyä: lähinnä esteitä (n.70-90 cm). Loppuaikoinamme starttasin ensimmäiset koulukisat, C-merkin ohjelma. Valmentajanani toimi tuolloin koulupuolella Sari Nevalainen.



Ensimmäinen oma ponini Volgat ('Voltti') oli 5-vuotias hauskan värinen (ruunivoikko) eestinhevonen (sk.145cm). Voltin kanssa koimme paljon sekä ylä- että alamäkiä. Poni sairasteli paljon ja treeni oli katkonaista pitkien kävelytysjaksojen välillä. Yhteistyö oli meidän välillä hankalaa: ponin ajoittainen pukittelu ja muutkin vastaavat tempaukset aiheuttivat luottamuspulaa, ja välillä motivaatio treenaamiseen oli vähän kateissa. Toisaalta Voltin kanssa on myös ollut ihania muistoja, opin paljon ja mukana oli myös hyviä jaksoja ponin ollessa kunnossa. Valmennus Sari Navelaisen kanssa jatkui vielä jonkin aikaa, mutta tallinvaihdon myötä siirryin Kati Louhikon valmennukseen. Voltti ei kuitenkaan soveltunut uuden tallin puolipäivätarhaukseen, vaan jouduimme siirtymään jälleen uuteen talliin. Kävin alussa Anne Porevirran valmennuksissa, mutta melko pian valmentajakseni vakiintui Mikaela Soratie.



Tässä molemmat ponit Sara (vas.) ja Voltti

Samaan aikaan Voltin kanssa aloin ratsastaa new forest ponitammaa, Alveba's Sarah Jane ('Sara'). Sara oli hyvin taitava ja opetti minulle paljon, sekä tarjosi mahdollisuuden kisata enemmän. Kävinkin ponin kanssa melko monissa alue- ja seurakisoissa. Valitettavasti menstys ei ollut kummoista, koska radalla en koskaan onnistunut saamaan ponista parasta irti. Kokemus oli kuitenkin hyvin arvokasta, koska näiden kisojen myötä kisajännitykseni laantui huomattavasti. Ponivuosien loppuessa aloimme loppukesästä 2010 etsiä uutta hevosta, mutta Saran ratsastus jatkui vielä jonkin aikaa. Voltti siirtyi kevyeeseen harrastekäyttöön samoihin aikoihin, kun myimme sen tallinpitäjälle. Nykyään Voltti asustaa toisella tallilla ja voi hyvin :).

Kävin kokeilemassa n. 15 hevosta ennen kuin Olavi löytyi. Se oli hyvin rasittavaa aikaa ja olimmekin hyvin helpottuineita, kun sopivan hevonen viimein löytyi. Picur tuli kuvioihin kesän aikana, kun Olavi hieman sairasteli ja sainkin siitä huippu treeni- ja kisakaverin!

Olavin kanssa koin erittäin antoisat kaksi junnukautta ja kehityin helppo B tasolta nykyiselle tasolleni. Olavi on opettanut vaihdot, piruetin alkeet, kisaamisen ja ennen kaikkea ratsastamaan! Heppa on muutenkin maailman ihanin luonteeltaan: superkiltti ja ystävällinen. Olavi on nyt siirtynyt kevyempään käyttöön ja saikin erittäin hyvän kodin! Ratsastan sitä toistaiseksi edelleen pari kertaa viikossa.

Minua harrastuksessani tukevat ja auttavat valmentaja ja perhe. Etenkin rakas äiti on loistava kuljetuksissa kisoihin (ja hoitajana siellä :)) , valmennuksiin, klinikoille jne. Ilman muiden apua ja tukea olisi kehittyminen eteenpäin mahdotonta, joten voinkin vain kiittää muita siitä, kuinka paljon he ovat eteeni tehneet!