keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Äänestys!

Tein äänestyksen seuraavasta erikoispostauksesta, äänestäkää mistä haluaisitte lukea! :))

Eilen Olavi sai kävelypäivän. Käytiin pimeässä kävelemässä n. 50 minuutin lenkki supertehokkaan lampun kanssa. Oli ihan mukavaa eikä tullut edes kylmä, kun reippaasti mentiin! Tänään sitten jälleen uusi satula kokeilussa, joka vaikutti ihan kohtuulliselta: istui hevoselle aika hyvin, mutta itse en oikein tykännyt istua siellä. No saa nyt nähdä, joku penkki pitäisi nyt oikeasti saada! Eipä tässä suurempaa, mutta ajattelin ilmoitella kyselystä ja samalla kertoa kuulumiset pikaisesti.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Maanantaivalmennus

Eilen oli superkiva valmennus ja Olavi oli hieno!!

Alkuun perus alkuverkkajumppailua ja välikäynnit. Sitten alettiin työstämään pehmeää, pyöreää eteenalas muotoa ja rentoutta. Ravi-käynti siirtymisiä jne. Valmentajakin kävi hevosen selässä vähän työstämässä sitä, jotta minun olisi helpompi jatkaa hevosen kanssa ja saada hyvä tunne, mihin minun pitää pyrkiä itsekin ratsastaessa. Kun menin itse takaisin selkään, tehtiin alkuun laukkaa, jonka piti olla etenevää ja aktiivista. Siitä hyvästä laukasta sitten tehtiin vaihtoja, jotka olivat laadultaan ihan erilaisia kuin normaalisti. Huomasi kyllä, kuinka paljon laukan laatu vaikuttaa: huonossa laukassa sisääntulo aiheuttaa töksähtävän tai jopa epäpuhtaan vaihdon. En aina vaadi riittävää etenemistä, mistä seuraa se, että laukka jää paikalleen keinumaan.

Ravissa sitten siirtymisiä, jotta hevonen ravaisi isommin. Lisäyksen jälkeen kiinni ottaessa (istunnalla, ei kädellä taaksepäin vetämällä, minkä virheen teen välillä) liike kasvoi ja oli oikein ilmavaa :). Lisäysten lisäksi tehtiin myös väistöjä ja kolmikaarista kiemurauraa (hevosen taipuminen tarkistettiin, ravin piti säilyä). Ajoittain tuli ihan huippu fiilis, kun hevonen tuntui liikkuvan alla hyvin ja olevan pohkeen edessä. Tälläisen jälkeen jaksaa taas paremmin viikon jatkaa saman fiiliksen hakemista. Plussaa oli sekin, että Olavi tuntui olevan tosi yhteistyönhaluinen, eikä ylireagoinut tai pöljäillyt muutenkaan. Vielä pitää työstää sitä, että hevonen saadaan vastaamaan apuihin nopeammin.

Vielä loppuun Olavin tämän viikon liikutussuunnitelma:

Ma:valmennus
Ti:kevyt ratsastus, jumppailua eteenalas
Ke:kevyt liikunta, kävelytys/hölkkää liinassa
To:itsenäinen treeni
Pe:valmennus
La:itsenäinen treeni/maastoilu
Su:itsenäinen treeni/maastoilu

perjantai 25. marraskuuta 2011

Satula, missä olet?

Maanantain valmennus meni paljolti satuloita sovitellessa, voi kumpa nyt joku sopiva nyt pian löytyisi!! Eri satuloiden kanssa sitten verkkailtiin ja jumppailtiin hevosta, joka meni ihan hyvin. Eron kyllä huomasi heti liikkeessä, jos satula painoi. Energia katosi silloin ihan kokonaan tai liike jäi töpöttäväksi. Lopuksi sitten mentiin ihan kunnollakin. Tehtiin väistöjä lävistäjää pitkin ja aluksi ongelmana oli riittämätön poikitus eikä päästy kuin vähän keskihalkaisijan yli (joku ei oikein ratsastanut). Tällä yritettiin saada reaktio pohkeeseen paremmaksi ja harjoitus oli mitä ilmeisemmin tarpeen... Seuraavaksi siirryttiin laukkaamaan ja pian olivat vuorossa vaihdot.

Yksittäiset sujuivat vielä ihan kohtuullisesti, mutta kun tehtävänä oli kolme vaihtoa joka neljännellä niin alkoi taas mokailut. Ajatukset ovat periaatteessa ihan hyvin kasassa, kun käännän lävistäjälle, mutta kun pitäisi tehdä ensimmäinen vaihto huomaan etten ole koonnut laukkaa tarpeeksi enkä laskenut 1-siirto-vaihto. Seurauksena on huono, jotenkuten roiskaistu vaihto, josta hevonen hermostuu ja leviää käsiin. Sitten pitäisi tehdä seuraava vaihto neljän askeleen jälkeen ja olen tietenkin unohtanut laskea askeleet, hevonen menee miten sattuu ja teen seuraavan vaihdon sähläten -> hevonen hermostuu vielä lisää. Kolmas onkin sitten vain lisä tähän kaikkeen sähläykseen, jotta saadaan oikea laukka. HUOH. Miten voi neljään laskeminen olla niin vaikeaa? Osaan kuitenkin tekniikan ja oikeastihan on ihan sama teenkö yhden, kolme vai viisi vaihtoa. Kyse on keskittymisestä, että pystyn yhden vaihdon jälkeen keskittymään heti hevosen ratsastamiseen ja samalla myös laskemaan laukka-askeleet. Ja jos ensimmäinen vaihto olisi parempi ja huolella tehty, olisi ihan eri tilanne lähteä seuraavaan. Mielikuvaharjoittelu voisi toimia paremmin kuin hevosen hermostuttaminen huonolla ratsastuksella. Vaikka niin, ratsastamaan ei loppujen lopuksi opi kuin ratsastamalla. Onneksi kuitenkin hevonen osaa, nimittäin on helpompi opetella, kun pitää vain osata pyytää oikein!

Lopuksi vielä tehtiin vähän ravia, lähinnä muutama lisäys. Aluksi TAAS en pyytänyt kunnolla ja lisäys oli tosi pieni, mutta jälleen kun aloin ratsastaa niin yllättäen onnistui paremmin. Joo ei mennyt ihan putkeen, ärsyttää kun olisi kaikki mahdollisuudet onnistua ja ratsastaa hyvin, mutta keskittyminen ei onnistu. Välillä taas ongelmana on, ettei satulassa istumisesta tulekaan yhtäkkiä mitään, pohkeet heiluvat älyttömästi, ohjastutntuma on epätasainen, ulkoavut unohtuvat kokonaan tai jotain vastaavaa. Melko masentavaa, kuinka paljon oma kyky ratsastaa tuntuu vaihtelevan. Kyse voi ehkä enemmän olla vain omasta fiiliksestä oikeasti. No jaa, ehkä tänään ja viikonlopun aluevalmennuksissa menee sitten paremmin!!

Postauksen tulemisessa kesti taas kauan, mutta nyt olen kirjoittamassa samaan aikaan haastepostausta ja erikoispostausta, jotka toivottavsti ilmestyvät viikonlopun aikana. :)))

perjantai 18. marraskuuta 2011

Viikon tapahtumat

Voisin kertoa hieman tämän viikon treenailuista.

Maanantaina olin Olavilla valmennuksessa. Tehtiin avoja, sulkuja, vaihtoja ja muuta työskentelyä. Olavi oli hieman herkkis ja kuumeni kauheasti vaihdoista, joita tehtiin myös sarjoissa. Sen laskemisen kanssa pitää kyllä vielä harjoitella kovasti! Avotaivutukset jäivät alussa aika loiviksi, mutta muutaman toiston jälkeen paranivat selvästi. Myös suluissa oli hieman ongelmia taipumisen kanssa, mutta uralla tehtyjen suoraan-sulkua-suoraaan-sulkua "siirtymisten" jälkeen reagoi pohkeeseen paremmin ja oli notkeamman tuntuinen. Ravi toimi muutenkin kohtuullisen hyvin: oli aktiivista ja takaosan työntö oli hyvä. Jonkin verran kokoamisaste oli vielä vajaa ja sitä pitää nyt työstää oikein kunnolla, että saisin hevosen pidettyä myös lyhyessa ja korkeassa muodossa rentona.

Tiistaina Olavi sai kävelypäivän, oltiin n. puolen tunnin tosi reippaalla kävelylenkillä. Olavi ei meinannut pysyä perässä, kun menin niin luja, koska oli jäätävää :D. Lopuksi vielä hieman ravia sulaneella kentällä.

Keskiviikkona jumppailutreenia nivelillä. Olavi oli aikas energinen eilisen kevyen jälkeen, mutta käyttäytyi silti kiltisti, vaikka maneesiin kasattiin esteitä seuraavaa estetuntia varten. Tehtiin avoja ja sulkuja, joissa tavoittelin tasaista taivutusta ja pehmeää tuntumaa. Laukassa pyrin ensin saamaan laukan laadukkaaksi melko pitkässä ja pyöreässä muodossa ja kokosin vasta sen jälkeen. Lopussa oli oikein kiva ja sitten ravailtiin eteenalas ravit ja loppukäynnit. Ratsastin myös Picurin ihan kunnolla. Tehtiin paljon laukanvaihtoja, jotka lopuksi tuntui ihan loistavalta: lähes pelkkä ajatus riitti vaihtoon. Aluksi taas mokailin liian isoilla avuilla, mutta kun tajusin pyytää vähemmän, sainkin enemmän ;).

Eilen kunnon treeni. Hevonen aika hankala, vastusteli ja kävi kuumana, mutta lopuksi antoi ihan hyvin periksi, kun sain tilanteen rauhoittumaan. Huomasin jälleen, kuinka tärkeää on ratsastaa enemmän pohkeella ja vähemmän ohjalla. Avot, sulut ha siirtymiset jälleen treenauksessa :).

VIDEO!!!



Noniin tässä on nyt sitten ensimmäinen tekemäni video (ja sen kyllä huomaa). Ratsastus on kuvattu sunnuntaina 13.11. Video pätkii ja on huonolaatuinen, kun en osannut ladata sitä Youtubeen :D. Oma ratsastukseni ja hevosen kulkeminen ei ole ihan ideaalia: Olavi kulkee aika pitkänä ja oma hieman epämääräinen ryhti häiritsee minua!! Toisaalta iso osa videosta on hevosen jumpailua, keventämistä pyöreässä muodossa. Videosta myös näkee hyvin, että avot ovat toiseen suuntaan paljon parempia. Ollaankin videon tapaan nyt treenattu paljon taipuisuutta jumppailun avulla sekä tehty paljon kaarevia uria, joilla hevosen tulee taipua, mutta pitää ulkolapa mukana.

Ja haluatteko, että yritän väsätä lisää videoita (laatua yritän kovasti parantaa) tai onko jotain muita toivomuksia blogin suhteen? Toivepostauksia tms? Olisi kiva kuulla kommentteja :)).

maanantai 14. marraskuuta 2011

Voi voi

Perjantaina tallilla Olavi teki aika mielenkinntoiset temput, joista seurauksena oli, että Olavia etsi n.15 ihmistä pilkkopimeässä. Ehdin sen puolentoista tunnin aikana, jonka Olavi oli kateissa miettiä kaikki kauheudet, mitä hevoselle on voinut tapahtua. Onneksi hevonen löytyi lähes vahingoittumana: vain ohjat olivat katkenneet (ne kyllä olivat tosi hyvät nahkaohjat :D) ja varmaan riuhtomisen takia niskan lihakset kipeät. Toivon hyvin hyvin paljon, ettei Olavi ole mitään pahemmin sieltä revähdyttänyt. Eilen vaikutti niska jo onneksi melko normaalilta. Msm-linimenttia olen niskaan hieronut nyt muutaman päivän ajan.

Meillä siis piti olla valmennukset, mutta ne "yllättäen" peruuntui, menin tosin Olavin kanssa sen löytymisen jälkeen hetken. Hevonen liikkui puhtaasti ja muutenkin oli ihan hyvä. Satulan metsästys jatkuu edelleen, tänään tai huomenna tulossa  yksi uusi kokeiluun. Menin eilen ja varmaan myös tänään lainasatulalla lainalampaankarvalla... Ei noilla karvoilla/geeleillä pysty mitään oikeasti korjaamaan, mutta liian leveä satula vähän kaventui. Olavi kyllä liikkui mielellään ja oli oikein hieno!! Tein ravissa avot & sulut ja lisäyksiä ihan pari (jotka lähti _ihan_ eri tavalla kuin aikaisemmin). Laukassa taas tein muutaman kokoaminen-eteen-kokoaminen-eteen siirtymistä, vaihtoja ja pari sulkua molempiin suuntiin. Taipui kivasti ja eteenpäinpyrkimyskin säilyi hienosti. Itseasiassa sain videoituakin ratsastusta ja sainkin videon jo tehtyä, mutta vielä on viimeistelyt kesken :).

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Treeniä ja satula...

Olavilla menee satula vaihtoon ja nyt sitten uutta metsästämään. Loppukauden ongelmat ja hevosen vastustelut johtuneet siis paiseen lisäksi osittain myös satulaongelmista. Vähän tyhmä olo, kun ei ole itse tajunnut. Syynä on se, että satulaa vain päällisin puolin katsoen ongelmat eivät näy, vaan satula painuu liian lähelle säkää syvemmältä satulan alta. No nyt ongelma korjataan mahd. nopeasti ja Olavi on kyllä välittömättömästi alkanut liikkumaan paremmin. Sain tänään lainata erään tallillamme asuvan hevosen satulaa, joka vaikuttaa oikein hyvältä Olaville. Hevonen tarvitsee ihmeen leveän ja suurella selkärangantilalla & korkealla säkätilalla varustetun satulan, joka ei saa olla liian pitkä melko lyhyeen selkään... Hankalaa, mutta niinhän se aina.

Tänään ratsastin Olavin kevyesti ja ravasi ihan eri tavalla kuin aiemmin! Menin käyntien lisäksi ravia n. 10 min ja laukkaa muutaman kierroksen molempiin suuntiin. Intoa olisi löytynyt kovempaankin treeniin, mutta eilisen hierontakäsittelyn jälkeen (satula oli jumittanut selkälihaksia) en halunnut rasittaa liikaa. Maneesissa olevat esteet aiheuttivat jälleen muutaman pyörähdyksen ja säpsyiliryntäilysteppailun, mutta yllättävän vähän Olavi loppujen lopuksi niistä hermoili entiseen verrattuna. Huomenna samankaltainen treeni tai kevyt juoksutus tiedossa ja perjantaina sitten valmennus, jossa hevosta voi jo jonkin verran koota.

Pitsun kanssa menin n. 45 min treenin, josta n. 30 min meni verkkoihin ja sitten 15 min tehtiin sulkuja ja vaihtoja. Kyllä alkaa vaihdotkin jo pikkuhiljaa sujumaan, tosin usein vaihtoon liittyy pukitus tai etuosa vaihtaa jäljessä. Ihan omia mokia, epäpuhtaiden vaihtojen syynä on liian huonolaatuinen laukka sisäänratsastaessa, pukitus taas johtuu liian rajusta avusta. Vähän tasapainoilua, kun välillä ei vaihto tule kevyestä avusta, mutta liika työntäminen taas hermostuttaa hevosta. Ero varmaan johtuu siinäkin laukan laadusta.

Talvi on tullut, -3,5 näytti mittari tallilla ja kädet kyllä jäätyivät sen mukaisesti... Onneksi sain vihdoin hankittua softshell talviratsastus housut. Ne tosin jäävät odottamaan alle -10 tai -15 pakkasia, koska aion sinnikkäästi mennä normi housuilla, koska ne ovat kuitenkin mukavammat! Eilen muuten pääsin yllättäen käymään Bob & Piaffe -myymälän konkurssimyynnissäja kaikki tuotteet olivat -70%. Mukaan tarttuivat Pikeurin vaalean beiget ratsastushousut hintaan 41,70!!!! Kerrankin onnistuin osumaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Vaikka ei tälläisille ollutkaan huutavaa tarvetta niin ratsastushousut ovat kulutustavaraa ja kyllä uusille tulee tarvetta, ja kun noin halvalla sai :D.

Eipä tässä muuta, yritän viimeistään perjantain valmennuksista sitten kirjoitella tarinat. :))

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Näin minä treenaan -- ajatuksia itsenäisestä ratsastuksesta

Ajattelin hieman kirjoitella tavasta, millä tavallisesti treenaan ja ratsastan hevosia mennessäni itsenäisesti. Tarkoituksena on itse selvittää itselle, kuinka teen asiat, joten kirjoitus on pitkä ja yksityiskohtainen. Toivottavasti ei kuitenkaan kauhean tylsä, laitan muutaman kuvan sekaan :D...

Aluksi kävelen alkukäynnit yleensä selästä käsin. Pyrin kävelemään reippaasti ja pitkään, jotta hevosen lihakset alkaisivat lämmetä pikkuhiljaa. Pitkillä ohjilla kävelyn jälkeen lyhennän ohjia hieman ja alan ratsastamaan hevosta käynnissä pyöreäksi eteenalas. Taivuttelen hevosta ja pidän sen edelleen hyvin pitkässä muodossa. Käyntiä en yleensä tässä välissä työstä kovin paljoa, vain sen verran, että hevonen kulkee oikeinpäin ja kuuntelee apuja (ainakin jotenkuten), koska mielestäni hevosen pitää saada ensin mahdollisuus vertyä vapaammin. Pidän hevosilla käyntien ajan fleeceloimen päällä, jotta lihasten lämpeneminen tehostuisi eikä hevosen tarvitse olla kylmissään. Lyhyen käyntityöskentelyn jälkeen menen kevyttä ravia. Teen paljon ympyröitä hyvin pitkällä kaulalla alussa hyvin rauhallisessa tahdissa hevosta kuunnellen. Pikkuhiljaa alan tehdä temponvaihteluita, varsinkin jos hevonen tuntuu tahmealta, pyrin saamaan sen reagoimaan nopeasti pohkeeseen. Jos hevonen taas tuntuu jännittyneeltä, yritän saada sen rentoutumaan taivuttelulla, väistöillä ja sisäkädellä rapsuttamalla, kun hevonen antaa periksi. Alkuraveissa yritän saada hevosen venyttämään kaulaansa ja käyttämään selkäänsä ja takajalkoja rehellisesti. Hevosen tultua pehmeämmäksi ravissa siirryn työstämään laukkaa. Teen samantapaisia harjoituksia pyrkien hyvin taipuvaan ja rehellisesti työskentelevään hevoseen. Lopussa vielä otan usein ravia ja lopussa hieman kokoan hevosta lyhyemmäksi, mikäli se tuntuu vertyneeltä. Alkuverkkojen jälkeen kävelen välikäynnit, jotka kestävät n. 5 kierrosta. Haluan pitkällä ja huolellisella verryttelyllä varmistaa, etten kasvata loukkaantumisen riskiä kylmällä hevosella treeneemalla.
Varsinaisen työskentelyn aloitan usein ravin tai laukan työstämisellä ympyrällä. Teen siirtymisiä askellajin sisällä tai ravi-käynti-ravi/laukka-käynti-laukka. Näillä saan hevosen kevyemmäksi ohjalle ja reagoimaan paremmin istuntaan ja pohkeeseen. En kuitenkaan heti vaadi hevosta kulkemaan lyhyessa muodossa, vaan rakennan toivottua muotoa pikkuhiljaa hevosen lämpenemisen myötä. Varsinaisessa lyhyessä ja korkeassa kilpailumuodossa en hevosia kotona kovinkaan paljoa ratsasta, lähinnä vain lyhyissä pätkissä. Hieman pidempi ja pyöreämpi muoto on paljon parempi työskentelymuoto, jossa hevonen on helpompi saada kantamaan itsensä rehellisesti. Kaulan nostaminen ylös on kuitenkin vain pieni lisä lopulliseen "tavoitteeseen". Voisin kyllä kotonakin hieman useammin tavoitella myös lyhyempää muotoa, koska sitä kuitenkin kisoissakin vaaditaan. Radalla on aina vaikeampaa keskittyä moneen asiaan, joten olisi hyvä, että myös lyhyen muodon ylläpitäminen tulisi automaattiseksi.



Pyrin valitsemaan ratsastukselleni jonkin teeman, ettei koko homma mene pelkäksi haahuiluksi. Aiheet voivat olla tehtäviä (esim. avot, sulut, laukanvaihdot, pysähdykset jne) tai hevosen ratsastettavuuteen liittyviä (esim. nopea reagointi pohkeeseen, pidätteipden kuunteleminen, tehokas takaosan käyttö tms). Yritän myös aina muistaa korjata omia istuntavirheitä, jotka ovat sillä hetkellä työn alla. Olen melko huono pysymään sunnittelemassani ohjelmassa, koska turhaudun helposti toistojen tekemiseen, kun kukaan ei ole sanomassa, mitä pitäisi omassa ratsastuksessa muuttaa. Saankin harvoin yksin mennessäni tehtyä niin hienon avotaivutuksen tai laukanvaihdon kuin valmennuksessa. Aiheet omaan ratsastukseen saan edellisen valmennuksen harjoituksia soveltamalla ja silloin meillä esiintyneitä ongelmia pohtimalla. Harvoin kuitenkaan suunnittelen tarkasti, mitä teen ja missä vaiheessa, vaan yleensä päätän ennen ratsastusta pääasian ja sen lomassa teen muita valmennuksissa esiintyneitä asioita.


 
En oikeastaan ole mielestäni kovin tehokas itsenäisesti ratsastaessa ja haluan käydä valmennuksissa mahdollisimman usein, jotta voin kehittää ratsastustani yhä enemmän. Olen myös huomannut valmennusten auttavan konkreettisesti yksin ratsastamiseen, koska alan korjata omia virheitäihan kuin joku huutaisi niistä. Huomaan heti pidempien valmennusvälien aikana, että ongelmat alkavat kasaantua, enkä osaa korjata niitä oikein. Nyt kuitenkin 2krt viikossa tahdilla tunnen pystyväni pitämään omatoimiset ratsastukset tehokkaina. Jos itse mennessäni huomaan jonkin asian olevan ongelmallinen enkä kykene sitä yksin korjaamaan, yritän ottaa asian esille seuraavassa valmennuksessa, jonka jälkeen osaan reagoida asiaan oikealla tavalla.

Minulla on muutama vakijuttu, jonka teen lähes joka kerta ratsastaessani: takaosakäännökset (menossa piiitkä urakka, missä yritän oppia ratsastamaan ne paremmin, koska kuitenkin teknisenä asiana ne pystyy suorittamaan radalla hyvin, vaikka suoritus ei muuten olisi ihan priima), ravilisäykset lyhyissä pätkissä (En tee niitä paljon enkä pitkillä linjoilla, koska rasittavat hevosten jalkoja, mutta ovat hyvä tapa varmistaa, että hevonen on pohkeen edessä. Keskityn varsinkin siihen, että hevonen oikeasti lähtee heti pohkeesta kunnolla venyttämään askelta.) ja avotaivutukset (Tarkistan niillä, että saan etuosaa siirrettyä helposti ja hevosen taipumaan koko kehon läpi.).

Pidän vähän tehtävistä riippuen yleensä 1-3 välikäynnit, jotka ajoitan siten, että hyvin onnistunutta tehtävää seuraa palkintona kävelytauko. Tällä pyrin kiittämään hevosta ja selventämään, että se teki oikein. Joskus hankalampaa asiaa harjoitellessani saatan antaa usein hevoselle kävelytauon, jos se selviytyy hyvin. Silloin tauot tosin ovat lyhyempiä, koska niiden tarkoituksena ei silloin niinkään ole fyysinen lepo, vaan psyykkinen tauko ja kiitos.

Loppuverryttelyt teen yleensä ravissa jälleen eteenalas muodossa. Joskus myös laukkaan venyttäen kaulaa pitkäksi ennen varsinaisia loppuraveja. Pikkuhiljaa annan ravin hiipua hölkäksi ja lopulta siirryn käyntiin. Loppukäynnit koen hyvin tärkeäksi osaksi treeniä, koska ne auttavat hevosta palautumaan. Pidän loppukäyntien vähimmäispituutena 15-20 min, hevosen hengityksen täytyy ehdottomasti olla palautunut normaaliksi.

 
Minulla menee hevosen kevyeenkin liikutukseen aikaa aina vähintään 30-40 min (silloin siis vain ehdin alku- & loppukävellä ja välissä verrytellä hevosen pyöreäksi), tosin silloin loppukäyntien ei tarvitse olla niin pitkät, vaan n. 10 min on mielestäni sopiva määrä, mikäli hevonen ei ole joutunut kunnolla hommiin= ei hengästynyt huomattavasti eikä hionnut. Joskus kauheassa kiireessä tuntuu turhauttavalta odottaa rauhassa ja antaa hevoselle aikaa lämmetä, kun haluaisi jo alkaa kunnolla treenaamaan. Varsinkin vanhempien hevosten kanssa ei kuitenkaan voi kiirehtiä, vaan verryttely on ensiarvoisen tärkeää, jotta hevonen pysyy kunnossa ja suorituskykyisena pitkään.

Kaiken kaikkiaan mielestäni voisin parantaa treenaamistani ainakin pysymällä riittävän kauan saman tehtävän parissa, harjoittelemalla sinnikkäästi myös vaikeita asioita ja kiittämällä hevosta riittävän usein, kun se tekee oikein. Tavoitteellisena ratsastajana minulla riittää motivaatiota ja halua parantaa omia ja hevosen heikkoja kohtia. Usein tuntuu, että haluaisin yhä enemmän mahdollisuuksia ratsastaa hevosia, mutta oikeasti pitää olla kiitollinen, kun minulla on kuitenkin kaksi hevosta, joilla pystyn treenaamaan vain yhden sijaan. Tästä olen jo nyt kokenut hyötyväni suuresti sekä kotona että kilpailutilanteissa. Parhaiten hyöty tulee esille uuden ahaa-elämyksen jälkeen, milloin pääsen soveltamaan oppimaani heti myös toiseen hevoseen. En silloin jumitu vain yhteen tapaan tehdä asioita, vaan pystyn myös kuuntelemaan hevosta ja sen perusteella muuttamaan omaa toimintaani aina tietylle hevoselle sopivaksi. (Ainakin se on tavoitteena...) Samat perusasiat tietysti pätevät aina, mutta kaikkia hevosia ei voi esimerkiksi pyytää yhtä vaativasti, vaan pitää suostutella ja yrittää löytää vaihtoehtoinen tapa asian suorittamiseen. Toisaalta on tasapainoilua, kuinka paljon hevoselle voi antaa periksi, koska sen täytyy kuitenkin hyväksyä ratsastajan avut ja reagoida niihin.

Asioiden pohtiminen jälkikäteen ja oman tekemisen analysointi on minulle tärkeä osa treenausta. Pyrin aina valmennusten ja omatoimisen ratsastuksen jälkeen miettimään, mikä meni huonommin ja kuinka voisin kehittää itseäni siinä asiassa. Yritän myös harjoituksissani löytää hyvää fiilistä (mikäli olen valmennuksissa selaisen saanut jossain asiassa) ja jos se ei onnistu mietin, missä on vika: oma huono päivä, hevosen huono päivä, erillainen (=väärä) tapa ratsastaa, huonot olosuhteet, huono valmistautuminen, huono vireystila jne jne jne?

Treeniin liittyy myös hevosen huolto ennen ja jälkeen, mutta ajattelin, etten ala niitä tässä selittämään, koska tämä on jo nyt aika pitkäksi paisunut selitys, jossa on sekalaisesti asiaa... Ja sitäpaitsi siitä voisi tehdä oman postauksen? ;)

torstai 3. marraskuuta 2011

Haaste

Säännöt ovat seuraavat:
a) kiittää haasteen antajaa: Kiitos Terhi ja Lotta!
b) antaa haaste kahdeksalle bloggaajalle: .....
c) ilmoittaa näille kahdeksalle haasteesta
d) kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

1. Olen TODELLA huono heräämään aamuisin.

2. Olen neuroottinen suitsien pesijä (varsinkin jos suitset ovat hienot), jos jätän edes yhden kerran liikutuksen jälkeen ne pesemättä, tulee huono omatunto.

3. Toivon mustaa loska talvea, koska vihaan kylmää. Olen jo nyt ihan jäässä ulkona.

4. Pidän mainoskatkoista. Silloin voi tehdä läksyjä, hakea ruokaa tai pestä hampaat ja mainokset on kivoja.

5. Mansikat, suklaa ja sipsit ovat parhaita herkkuja.

6. Laaduttomien ja kliseisten fantasiakirjojen lukeminen on mukavaa.

7. Tallitakkieni taskut ovat aina täynnä sokeria, kouluohjelmia tai/ja letityskumppareita.

8. Osaan tehdä letit vain kumppareilla, mutta aion opetella ompelemaan!!

Nyt lähden tallille, tänään vain Olavin liikutus. Eilen menin Picurin, joka oli oikein hieno jälleen! Työstin paljon eteenalas ja muutenkin pyöreässä muodossa, välillä hevosen vähän korkeampaan muotoon ratsastaen. Eipä nyt mitään erikoista kerrottavaa, eli heiheiii... :)

tiistai 1. marraskuuta 2011

Aluekatsastukset

Perjantaina valmennukset molemmilla hevosilla. Tavoitteena oli saada avut läpi, hevonen hyväksi ratsastaa ja hyvä fiilis viikonloppua ajattellen.

Olavin kanssa yritin tavoitella kevyttä tuntumaa ja pyöreää muotoa. Tehtiin mm. siirtymisiä, tempon vaihteluita, taivuttelua, muutama vaihto ja vastalaukkaa. Olavi tulikin ihan hyvin läpi, eikä vastustellut. Kankien kanssa pitää olla varovainen, ettei jää liikaa kiinni kankeen, koska Olavi herkkänä hermostuu siitä nopeasti. Picurin kanssa työstettiin aika paljon ravia, että oikeasti etenisi siinä eikä vain jäisi paikalleen leijumaan. Lopussa olikin SUPER. Laukassa tehtiin muutama vaihto, jotka olivat aika riehakkaita johtuen omien apujen ongelmista. Muutama oikein hieno sekaan kuitenkin eksyi, varmuutta vain lisää niin kyllä nekin alkavat sujua.

Viikonlopun aluevalmennuskatsastukset sujuivat mukavasti. Tehtiin perusjuttuja ja tärkeässä osassa oli hevosen liikkuminen aktiivisesti eteenpäin ja rehellisesti asettuminen. Tavoiteltiin myös korkeaa ja ryhdikästä muotoa. Hevosen suoruus tarkistettiin avoilla ravissa ja laukassa. Molemmilla hevosilla ongelmaksi muodostui se, että käänsin päätä liikaa sisäänpäin, mistä seurasi ulkolavan karkaaminen. Tämä on tiedostettu aiemminkin, mutta nyt pitää tosiaan alkaa panostamaan tähän, jotta saisin hevosen koko kehon hallintaan myös kääntäessä. Ja oman sisäkäden pysymään kaulan omalla puolellaan, vaikka hevonen olisikin sisäpohjetta vasten.

Oli kiva saada vinkkejä omaan ratsastukseen myös eri näkökannalta, koska se auttaa ongelmien korjaamisessa. Myös tuttuja oli oikein kiva nähdä, toivottavasti edelleenkin näkyillään :))!

Eilen illalla oli niin kylmä, että täytyy sanoa, että kaipaan kesää jo nyt niin paljon!!





Eihän tässä enää ole kuin ....... 7 kuukautta!!