Pientä päivittelytaukoa, vastoinkäymisiä ollut hieman tällä viikoilla, ja yhdessä vaiheessa koko kisoihin lähtö oli epäselvää... No nyt kuitenkin päästään lauanataina matkaan! Ensin on siis tiedossa junioreiden esiohjelma, mistä en aio tällä kertaa unohtaa yhtäkään kohtaa. Siinä suurimmat haasteet ovat ehkä ravisulut (pitää muistaa aloittaa etupää edellä radalla, muuten kyllä sujuvat ainakin kotona hienosti), käynnin kautta vaihdot (Olavi jännittyy niissä tosi helposti, eikä ala kävellä kunnolla, vaan tikittää hermostuneesti sen sijaan) ja koottu käynti ja siitä laukannosto (ongelma taas jännittyminen).
Junioreiden joukkueohjelma on teksisesti hieman hankalampi, raviohjelmassa on lähes sama, mutta vaikeutta lisäävät takaosakäännökset, neljä laukavaihtoa, joista kaksi radan poikki ja tehtävien nopea toisiaan seuraaminen. Esimerkiksi laukanvaihdon jälkeen (joka tulee radan poikki-linjalla) on vain yksi kirjainväli aikaa saada hevonen kasaan, jonka jälkeen täytyy aloittaa laukkasulku keskihalkaisijalle.
Tänään tiedossa läpiratsastus nivelillä pyrkien saamaan tasainen hevonen, joka hyväksyy avut ja reagoi niihin nopeasti. Yritän myös saada säilytettyä erittäin kevyen tuntuman, koska kangilla Olavi jää vielä helpommin makaamaan kuolaimen päälle. Tänään pitäisi myös laittaa kamat kisakuntoon ja ehkä jo vähän pakkailla. Onneksi lähtö kisoihin on ihmisten aikaan, koska startti siellä on vasta kuuden pintaan. Menemme tosin jo melko ajoissa Ypäjälle, että heppa saa lepäillä tallissa ja ajattelin hoitaa letityksen ja kunnon puunauksen vasta siellä.Olisi myös kiva nähdä päivällä aikasemmin ratsastettava GP ja/tai inter.
Ensi viikolla Olavilla alkaa evyempi jakso. Ajattelin antaa ihan täysi vapareita (meidän tallilla on kokopäivätarhaus niin saa kuitenkin liikuntaa), käydä paljon metsäkävelyillä ja muutenkin tehdä paljon kaikkea vaihtelevaa ja kevyttä liikuntaa. Maastoilua hankaloittava asia on koulu, nimittäin jos tallille pääsee vasta iltasella niin pimeydessä on aika ikävää yrittää pysyä tiellä... Heijastimet on jo kaivettu esiin ja varsinkin heijastinliivi on jo lähes jokapäiväisessä käytössä.
Picurin kanssa ollaan alettu nyt pikkuhiljaa kisaloman jälkeen treenailemaan ja intoa on kyllä tullut työskentelyyn ihan uudella tavalla! Liikkuu itse eteenpäin ja ravissa kootessa tuntuu ihan leijailevan. Kyllä se tekee hepallekin hyvää saada lepäillä raskaan kesän jälijiltä. :)
Nyt tuli tälläinen tylsä tilannepäivityspostaus, mutta onpahan kuitenkin taas edes jotain uutta täälä :)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti