Anteeksi heikosta päivittelystä, kauheasti olisi asiaa, mutta kauhean vähän aikaa!!
Nyt voisin kuitenkin pikapäivitellä hyppärillä kuulumisia (enää 15 min aikaa, koska ensin piti tehdä ruotsin läksyt, joita eilen en saanut tehtyä...). Eli ollaan nyt päästy joulukuuksi Rusalle treenaamaan Olavin kanssa ihan kunnolla, jee! Tämä tosin tietää aikaisia herätyksiä, esimerkiksi tänään viideltä (kävin ennen koulua ratsastamassa). Herääminen on kuitenkin itse asiassa paljon helpompaa kuin normaaliaamuna, koska olen aina niin innoissani lähdössä heti liikkeelle :D! Meillä on ollut nyt neljä valmennusta ja eilen Olavi sai itsenäisyyspäivän kunniaksi (tai sitten koska oli vapaapäivän aika hmmmm) kävelypäivän ja käytiin maastoilemassa! Oli aika mutaista, mutta ihan kivaa: ponikin ihan innoissaan! :)
Valmennuksissa sitten ollaan työstetty paljon pyöreän, hieman matalamman muodon saavuttamista. Olavi jää nimittäin helposti hieman kiinni kuolaimeen ja taistelemaan tuntumaa vastaan jäädessään kuolaimen ylle. Tärkeää on kuitenkin, ettei hevonen jää hitaaksi pohkeelle, mikä on nyt ollut toinen asia, johon ollaan keskitytty. Olavi kuitenkin liikkuu ihan kohtalaisten reippaasti ja reagoi pohkeeseen ainakin jotenkin, mutta tuntuma ratsastaessa on toooosi hiiidaaaas. Välillä tuntuu, että tahti vain hiipuu ja hiipuu. Ja toisaalta, kun sillon ratsastan eteen hevonen kyllä lähtee lujaa pyytäessäni, mutta silloin paketti vähän hajoaa. Kuitenkin enimmäkseen fiilis on ollut oikein kiva ja hevonen kulkenut hienosti. Omat kädet ovat saaneet vähän kyytiä, kun eivät meinää pysyä pystyssä ja oikealla puolella kaulaa. No kun niitä aina korjaa, niin kyllä vielä jossain vaiheessa se muuttuu automaattiseksi. Pitää vain olla sitkeä ;)). Olen myös yrittänyt keskittyä siihen, että pyydän itse ensin pehmeästi ja kevyesti ja vasta sitten vähän enemmän, ettei meno ole turhaan töksähteleväistä. Hevonenkin pysyy rennompana jos itse en tee niin isoja korjauksia, vaan pikkuhiljaa vaikutan pehmeästi.
Vaikka enimmäkseen ollaan keskitytty ihan perustyöskentelyyn ollaan tehty myös avoja, sulkuja ja vaihtoja. Niissä on maneesin peileistä ollut loistava apu, on niin hyvä kun näkee johtaako etu- vai taka-osa, onko taivutus riittävä ja säilyykö muoto tasaisena läpi liikkeen. Tietenkin myös omaa istuntaa on PALJON helpompi korjata, kun sen näkee konkreettisesti.
Ja hei ihmiset ÄÄNESTÄKÄÄ seuraavaa erikoispostausta!!!! :)))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti