Ensin oli Pitsu, jonka kanssa vaihtoja, vaihtoja, vaihtoja. Viime kisojen epäpuhtaat vaihdot saivat kyytiä ja työstettiin, jotta vaihdot olisi puhtaita. Kun hevonen saatiin suoristumaan ja laadukkaaseen laukkaan, tuli hienoja vaihtoja ja saatiin jopa tehtyä joitain sarjoja, jee ;) Teimme vaihtoja monilla erilaisilla linjoilla, mutta etenkin keskihalkaisijalla kohti peiliä, mikä on ihan super tapa nähdä pysyykö hevonen suorana ja varmistaa, että se on ohjan ja pohkeen välissä. Jos näin ei ole, se näkyy siimä, että linja ei ole suora ja vaihdoissa hevonen lentelee edestakaisin miten sattuu. Se on itse asiassa hyvin hupaisan näköistä, kun hevonen tekee sellaista siksak liikettä, vaikka oikeasti silloin pitää kyllä huolestua ja tehdä jotain. :D Kuitenkin saatiin vaihtoihin suoruutta ja huolellisuutta omaan ratsastukseen (sitä kyllä tarvitaan vielä paaaaljon enemmän). Laukan pitäminen riittävän lyhyenä oli tärkeää, koska jos hevosen päästi levähtämään tai menemään liian lujaa, vaihdot olivat paljon hankalempia tai eivät edes tulleet.
Lopussa sitten työstettiin vielä ravia, jossa hevosen tuli pysyä korkeassa muodossa ja antaa siinä asettaa ja taivuttaa itsensä, ilman että muoto painuu liian alas. Ensin ympyrällä, sitten avoissa ja suluissa. Pitsu pysyi paremmin korkeammassa muodossa, mutta ei liikkunut eteenpäin riittävän aktiivisesti. Taivutukset oli ok, mutta suluissa takaosa olisi saanut olla paremmin mukana. Itseltä ei tuntunut löytyvän oikein energiaa ratsastukseen, enkä vain saanut ratsastettua tarpeeksi tehokkaasti varsinkaan lopputunnista. Siitä johtui ravin hitaus ja puutteelliset taivutukset. Kuitenkin ihan jees, päästiin käsiksi ongelmiin, jotka esiintyi kisoissa ja tehtyä hyviä korjauksia. Tämän viikon harjoitteluohjelmassa siis vaihdot & avot ja sulut korkeammassa/avoimemmassa muodossa!
Seuraavaksi oli Olavi, joka oli vauhti tuulella, mutta ihan jees kuitenkin. Tehtiin vain ihan perus juttuja, aika paljon omaan istuntaan keskittyen. Kädet pystyssä, kannettuna, mutta ei ylikorkealla (tämä on uusi tapa, jonka olen jotenkin onnistunut kehittämään), keskivartalo jäntevänä, ei mitään hölskymistä, mukana liikkeessa, mutta ei liikaa, ettei hevonen pääse kiskomaan minua pois satulasta, ylävartalo paikallaan ja rauhassa (varsinkin laukassa ihme heiluminen alkaa liian helposti), mutta silti samalla pitäisi pystyä pysymään rentona eikä lakata hengistämättä (tulee tyhmä olo, kun vasta kun sanotaan "hengitä" muistaa tehdä sen :D).
Olavi teki hyviä vaihtoja ja kaikki taisivat olla puhataita. Se on ihana, kun siihen voi luottaa vaihdoissa eikä ole maailmanloppu, vaikka itse tulisikin vähän kovaa tai huolimattomasti.
Vikana menin vielä hienolla ponilla, jota liikutin omistajan ollessa matkoilla. Poni meni hienosti ja tuli oivalluksia, miten esimerkiksi avoissa ja väistöissä pitäisi saada omatkin hevoset liikkumaan. Ja muutenkin ihanaa, kun pääsee ratsastamaan enemmän ja erilaisilla tapauksilla :))!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti