Tylsempää yliyksityiskohtaista selitystä

Ratsastin keskiviikkoaamuna Picurin. Vuorossa oli kunnon treeni kangilla. Aloitin pitkällä alkuverryttelyllä, jossa halusin pyöreän, pehmeän ja rennon hevosen, joka ei juossut alta muttei myöskään ollut pohkeen takana. Tein paljon ympyröitä ja taivutteluja, joilla yritin saada hevosen kunnolla läpi myös kyljistään. Annoin muodon olla vielä tosi pitkä, mutta samalla kiinnitin huomiota sopivaan tuntumaan: en halua kantaa hevosta, mutta se ei myöskään saa olla tyhjä edestä. Kun Pitsu tuntui hyvältä sekä ravissa että laukassa aloin tekemään vaihtoja (edelleen pyöreässä muodossa). Ne onnistuivat alkukompurointien jälkeen ihan hyvin. Lähes aina ensimmäisessä vaihdossa on joku kommunikaatio-ongelma ja hevonen joko ei reagoi apuun tai sitten potkaisee vaihdon. En varmaan itse osaa antaa sopivan vahvuista apua, vaan tökkään liikaa tms. Vaihtoja tein monilla erilaisilla linjoilla: eri pituisilla lävistäjillä, radan poikki, vastalaukasta uralla jne. Vastalaukkaa työstin muutenkin: yritin saada sen tasapainoisemmaksi, selvemmin kolmitahtiseksi ja että hevonen kantaa itse itsensä eikä makaa ohjalla. Tein siinä pieniä temponvaihteluita ja pikkuhiljaa nostin muodon ylemmäs. Pitsu menikin ajoittain oikein hyvin! Tämän jälkeen pyysin vielä ravia vähän enemmän muutaman askeleen verran ja sitten välikäynnit.

Jatkoin työskentelyä ravissa siirtymisillä askellajin sisällä (tosi koottua ravia muutama askel-koottua ravia-harjoitus ravia- lisättyä ravia- koottua ravia jne). Näin sain hevosen odottamaan & kuuntelemaan, mutta kuitenkin samalla eteenpäinpyrkiväiseksi. Huomasin tässä vaiheessa, että jäin itse liian taakse istumaan, mikä aiheutti sen, että ravi jäi aika pieneksi ja tahdittomaksi. Kun siirsin itseäni (tai siis painopistettä) ihan vähän eteenäin, alkoi ponin jalat nousemaan ihan eri tavalla. Ero oli oikeasti huima :DD! Vaikka pitää istua ryhdikkänä jne, pitää muistaa, ettei jää hevosen taakse ja samalla jälkeen kaikissa liikkeissä painolastiksi hevoselle. Tein ravissa avoja & sulkuja, missä haasteena on laadukkaan ravin ja tasaisen tahdin säilyttäminen. Samalla pitää myös huolehtia, että taivutus on riittävä ja oikeasti läpi kyljistä. Nämä kuitenkin sujuivat ihan hyvin (paitsi aluksi suluissa ravi katosi ihan kokonaan, mutta se johtui siitä, että jäin ohjaan kiinni pohkeella ratsastamisen sijaan....). Suluissa Picur myös painuu vielä aika helposti edestä liian matalaksi, siihekin on syynä liian vähäinen pohje. Myös lisäykset/temponvaihtelut "haastavampien" tehtävien välissä auttavat, sillä ne saavat hevoset pysymään hereillä ja säilyttävät eteenpäinpyrkimyksen, jota kokoavat liikkeet helposti syövät. (namnam :DDD).

Ravityöskentelyn jälkeen kävelin hetken ja sitten jatkoin vielä laukassa vaihtojen kanssa. Yritin tehdä vaihtoja keskihalkaisijalle, jotta pystyisin hyvin peileistä näkemään vaihtojen suoruuden ja varmistamaan että hevonen on molempien pohkeiden ja ohjien välissä. Ne eivät kyllä sitten onnistuneet yhtään, vaan takaosa lenteli ihan mihin sattuu. Pitsu vielä sitten hermostui koko hommasta ja pelkästään suoraan meneminenkin keskihalkaisijaa pitkiin tuntui aikamoisen hankalalta. Jätin vaihdot hetkeksi ja siirryin taaksepäin harjoittelemaan ihan vain suoraan kulkemista ja linjalle hyvin kääntymistä. Tein myös muutaman pysähdyksen sisääntulotyyliin. Nämä sujuivat ihan hyvin ja tein sitten pari vaihtoa  vähän helpommilla linjoilla, jotta ei jäisi huonoa fiilistä. On outoa, että Pitsun kanssa vaihtojen tekeminen keskihalkaisijalla on ylitsepääsemättömän hankalaa, mutta Olavin kanssa vaihtoja on taas helpompi tehdä keskihalkaisijalla kuin esim lävistäjällä. Olavi on niin tottunut lävistäjällä tehtyihin vaihtoihin, että se silloin ennakoi kauhean helposti tai alkaa juoksemaan alta. Nojoo, hyvä kuitenkin harjoitella vaihtoja kaikilla erilaisilla linjoilla juuri ennakoinnin välttämiseksi ja toisaalta myös siksi, että hevonen on koko ajan kuulolla. Ideaalitilanteessa sillä ei tietenkään ole mitään väliä, missä niitä teet, koska hevonen on koko ajan 110%:sti mukana, eikä ole riskiä, että sen keskittyminen herpaantuu tms. Varsinkin kisoissa on usein tälläinen tilanne :))))))))))))))))..........

Mutta mutta otin Pitsun kanssa vielä ravia lopuksi: siirtymsiä, tavoitteena saada laatua liikkeeseen. Kun tuli hienot askeleet kiitin ja keventelin hevosen pois. Alku- ja loppukäynnit käveltiin maastossa, kun jo yhdeksältä aurinko lämmitti aivan ihanasti!! Kesäkesäkesä <3