Niin ne kisat, miten se nyt silleen?

Hei vaan, nyt alkoi koeviikko, joten päivitykset (mikäli niitä tulee) ovat epäsäännöllisiä ja varmaan aika sekavia, kun kaikki on vähän jäänyt viime tippaan ja päivät yöt kuluvat kokeisiin lukiessa... :D

Sunnuntaina Olavia irtohypytettiin, mikä sujui oikein hienosti: varsinainen esteponi!! Kujassa oli kolme estettä, jotka pidettiin aika matalina. Tarkoituksena oli saada vähän eri lihaksia käyttöön ja vertymään. Korkeimmillaan vika este oli jotain metrin ja hyvin sekin sujui. Tällä kertaa Olavi ei panikoinut turhia, vaan hyppäsi reippaasti herkkujen luokse, joita oli tarjolla toisessa päässä.

Maanantaina valmennus, jossa pohdittiin varsin loistokkaasti sujuneita kisoja. Lopputuloksena päädyttiin, että Olavi saatava verkassa niin hyvin läpi, ettei radalla jännity, vaan keskittyy minuun. Siinä onkin sitten haastetta, kun tuntuu että kisoissa kadotan treeneissä saadun hyvän fiiliksen kokonaan. Täytyy vain yrittää keskittyä ja ratsastaa hevosta tehokkaasti mm. siirtymisten avulla. Huomattiin myös, että minun pitää säilyttää kunnon tuntuma ulko-ohjassa ja ratsastaa ulkopohkeella, jotta Olavi ei karkaa sisälle asettaessa/taivuttaessa esim. ympyrällä ulos. Nyt sitten perjantaihin asti ratsastusta nivelillä tavoitteena pyöreä muoto ja kunnolla ohjan ja pohkeen välissä oleva hevonen. Minun pitää nyt keskittyä siihen, että Olavi kulkee rehellisesti peräänannossa, vaikka alkuun hieman pidemmässä muodossa, koska se on perusedellytys hevosen kokoamisasteen kehittymiselle ja onnistuneille kisasuorituksille.

Paljon siis täytyy kehittää omaa ratsastusta ja tapaa käsitellä asioita, koska jään nyt varsinkin kisoissa todella helposti vinkumaan yhdestä huonosta radasta, kun pitäisi keskittyä jo seuraavaan suoritukseen ja unohtaa mokailut. Niiden miettimisestä ei kuitenkaan kisoissa ole mitään hyötyä, analysoinnit parannettavista asioista pitää tehdä myöhemmin. Toki pitää kyetä korjaamaan välittömästi omasta tyhmyydestä johtuvat virheet (esim. radan unohtaminen, huolimaton ratsastus jne), mutta on turha vaipua epätoivoon, jos hevonen on huonon tuntuinen ratsastaa. Sille ei kuitenkaan siinä tilanteessa voi tehdä muuta kuin RATSASTAA hevosta tehokkaasti läpi samalla tavalla kuin kotonakin.

Sunnuntaina tallikisoissa mennään Olavin kanssa vaB:2 ihan huvin vuoksi treenailemaan. Tarkoituksena on saada hevonen ratsastettua hyvin läpi ja pysymään kivana koko radan. Tosin Olavi ei edes tajua, että ollaan ns. kisoissa, koska ei ole kouluaitoja ja on tuttu maneesi jne. Mutta sitä seuraavana viikonloppuna onkin sitten kauden viimeiset kunnon kisat, hallimestaruudet!! Jännää, mutta oikein kiva vielä lähteä Ypäjälle kisailemaan yli yön kisoihin. Kovatasoista on, ja meillä onkin tavoitteena onnistuneet radat omalla tasolla, eikä tälläistä floppausta, kun nyt tapahtui... Luokat siis ovat vaB junnujen esiohjelma ja vaB junnujen joukkueohjelma.

Ainiin siitä valmennuksesta vielä treenailtiin avoja, sulkuja ja vaihtoja. Laukkasulut menivät lopussa aika sujuvan tuntuisesti, kunhan muistin vain aloittaa etuosa edellä ja pitää takaosan mukana tasaisen taivutuksen koko rungossa säilyttäen. Vaihdot ovat ok, jos en itse mokaile tai ennakoi niiden ajoituksessa (mitä teen aina). Tiedän, että vaihdon pitää tapahtua lävistäjän keskellä, mutta aina alan laskea jo heti linjalle tultaessa ja niinpä vaihto tulee ihan liian aikaisin. No kunhan keskityn niin onnistuvat nekin ihan hyvin. 1-siirto-vaihto, 1-siirto-vaihto, 1-siirto-vaihto on mun uusi mantra, jonka yritän aina muistaa, paitsi että usein huomaan olevani kohdassa, jossa vaihto pitäisi tehdä ja kaikki laskut unohtuneena, hups. Seurauksena huolimaton vaihto, jonka teen liian kovilla ja äkkinäisillä avuilla, Olavi protestoi ja vaihtaa töksähtävästi. Onneksi kuitenkin se on niin kiltti heppa, että vaihtaa aina ainakin jotenkin, vaikka itse mokailisinkin. Toisaalta tämä vaihtoherkkyys on hieman ikävää esim. keskilaukoissa, joita seuraa siirtyminen raviin. Vastalaukoissa ongelmaa ei ole, koska silloin Olavi ymmärtää, että kyse on eri asiasta. Radalla jännittyessään alkaa tosi helposi vaihtelemaan laukkoja, ellen itse ratsasta tosi huolellisesti. Ja joka kerta kisoissa tietenkin unohdan tämän ja seurauksena on viime aikoina hyvin usein ollut vähintään yksi sarjavaihto hyppimissessio, joka laskee kivasti arvostelukohdan pisteet 2:seen tai kiltillä tuomarilla 3:seen ja yleensä vielä seuraavankin, koska en korjaa ongelmaa nopeasti vaan annan sähläyksen jatkua. Noh noh, kyllä nämä oppii muistamaan, kun tarpeeksi monta kertaa papereita lukiessaan törmää ikäviin numeroihin.