Eilen ratsastin Olavin kanssa perustreenin jälleen tavoitellen pyöreää muotoa ja hyvää reagointia pohkeelle. Onnistui jälleen kohtalaisen hyvin, mutta jotenkin jäi tunne, etten saa hevosta ihan loppuun asti läpi :(. Liikkui ja meni muutenkin kyllä ihan kivasti, mutta ratsastettavuuteen (tai siis omaan ratsastukseen) en ollut täysin tyytyväinen. Kaikista raivostuttavinta on, että juuri, kun hevonen tuntuu hyvältä, alkaa maneesin nurkka pelottaa kauheasti ja tuloksena on taas jännittynyt hevonen ja kaikki pitää aloittaa alusta. Ongelma ei olisi niin suuri, ellen itse hermostuisi ja turhautuisi, mikä taas saa Olavin jännittämään vielä enemmän. Kisoissa varmaan sama toistuu, mutta vaikutukset ovat paljon pahemmat. Pitää vain hengittää syvään, laskea kymmeneen ja jatkaa ratsastusta niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Haastavaa.
Tänään valmennukset peruttu ja Olavi juoksutettiin. Aluksi pitkät alkukäynnit, sitten kentällä ravia ja laukkaa molempiin suuntiin sivuohjien kanssa. Kiltti poni :). Olavilla oli vähän lihakset jumissa, minkä vuoksi liikutus oli melko kevyt ja sen jälkeen hieroin jumikohdat arnikalla. Olavilla onneksi jäykät lihakset vertyvät oikealla hoidolla ja liikutuksella yleensä hyvin. Ensi viikolla tuleekin jälleen hieroja katsomaan hepan läpi, kuten on tapana.
Tänään oli ihanan kesäinen päivä, mutta kyllä se talvi vaan tekee tuloaan... Klippaus olisi kohta edessä, mahdollisesti jo tänä viikonloppuna, koska Olavi on nyt treenissä hikoillut huomattavasti aiempaa enemmän. Toisaalta odotan innolla, että omaan silmään paksuuntunut karva lähtisi, mutta toisaalta en kyllä tykkää Olavin klipatusta väristä yhtään (:D) ja myös loimitusta pitää lisätä. Vähän myös jännittää saadaanko ponista siistin näköistä, varsinkin kun kisat olisi jo ensi viikonloppuna, iik :D.
"Kaikista raivostuttavinta on, että juuri, kun hevonen tuntuu hyvältä, alkaa maneesin nurkka pelottaa kauheasti ja tuloksena on taas jännittynyt hevonen ja kaikki pitää aloittaa alusta." <- Tuttua! :D
VastaaPoista