Myöhäiset joulutoivotukset!!

Aaaa, kirjoitin kivan hyvää joulua tekstin, mutta minä tai blogger mokailtiin sen lähettäminen :(. Mutta ihanaa joulua nyt kuitenkin !! :)) No nyt on joulut vietetty ja kaikki jouluruoat tulee kyllä niin korvista ulos :D. Kivoja lahjoja tuli, heppoihin liittyen nyt oli kankisuitset, joita tosin vielä ei ole hankittu, mutta näin tulee tapahtumaan! ;)

Jouluattona Olavi oli kävelyllä ja söi porkkanoita, mutta ei sen ihmeellisempää. Päivänä sitten ratsastin kevyesti maneesissa vähän jumppaillen, mutta ei nyt sen kummallisempaa. Lopussa liikkui kivasti, kun vertyi vähän eilisen vaparin jäljiltä.

Tänään oli taas kunnon treenin vuoro! Onneksi kauhea myrskytuuli ei häirinnyt meidän treeniä ;)). Menin kangilla ja aloitin käyntien jälkeen perus verkkailulla. Olen nyt viime aikoina aloittanut laukkaamalla ja vasta sitten verkannut ravissa. Se on tuntunut jotenkin helpommalta tavalta, koska Olavi on yleensä helpompi ratsastaa läpi laukassa. Verkkojen jälkeen tein kokoamisia laukassa, jotka sujuivat kohtalaisesti, mutta eivät kovin tasaisesti. Valmentaja ratsasti sitten askellajit läpi testaillen vähän uutta satulaa ja vaihtoja treenaten. Tämän jälkeen tein itse vaihtoja, tavoitteena saada samanlaiset vaihdot molempiin suuntiin, niin että hevonen liikkuu eteenpäin koko vaihdon läpi ja työntää takaa. Toistoja tuli aika paljon, suurin osa vaihteeksi ihan suoralla uralla. Tuntuivat kivan sujuvilta, kunhan vain muistin itse kevyet avut enkä turhaan jäänyt tökkimään. Ravissa sitten tavoitteena eteenpäinpyrkimys kohti ohjaa, johon päästiin pohkeella kunnolla ratsastamalla. Ravi alkoikin tuntumaan aika hienolta ja lisäykset olivat hienoja sekä tapahtuivat melkein pelkästä ajatuksesta! Pieniä ongelmia lisäyksien jälkeen kokoamisessa, mutta niistä selvittiin oikeaan aikaan tapahtuvalla myötäyksellä.

Kiva fiilis jäi tämän päivän treenin jäljiltä! Heppa oli ihan hikinen ja otti tapansa mukaan päiväunet, jonka jälkeen söi innokkaasti pöpenrönsä. Kävin vielä illalla kävelyttämässä heppaa ja tuuli oli onneksi jo tyyntynyt. Huomenna taas aamulla seitsemäksi tallille trenailemaan, jeee! :))

Ruokintatoivepostaus!

Tämä sai eniten ääniä joten tässä tulee:


Hevosen perusruokinta perustuu tietenkin heinään. Pelkkä heinä voi jopa riittää kevyessä liikunnassa olevalle tai muuten hyvälle rehunkäyttäjälle. Esimerkiksi vanhan ponini energiansaanti perustui pelkkän heinään. Heinässä tärkeintä on hygienisesti hyvä laatu. Heinän ei pidä missään tapauksessa olla homeista eikä myöskään pölyävää, tunkkaista, rikkaruohoista tai muuten huonoa. Seuraavaksi tärkeimpiä asioita ovat valkuaisen määrä (usein sitä on liian vähän) ja sokerin määrä. Nämä tiedot saa rehuanalyysista, jota käytämme ruokinnan suunnittelussa apuna. Valkuainen on tärkeää hevoselle, jotta lihakset voivat kehittyä. Heinän lisäksi valkuaista voi saada lisärehuista, joista selitän myöhemmin lisää. Sokeri taas lisää heinän energiamäärää ja saattaa aiheuttaa esim. kaviokuumeriskin varsinkin hyville rehunkäyttäjille.

Heinän lisäksi suurin osa hevosista syö jotakin väkirehua, jolla lisätään ruokintaan energiaa. Meillä on Olavilla käytössä havensin dravers brok pellettimuotoinen rehu. Olavi on syönyt sitä jo edellisella omistajalla ja jatkoimme sen syöttämistä, koska se toimii hyvin Olavilla. Rehu on mielestäni hyvä massankasvattaja/ylläpitäjä. Tällä hetkellä ruokinta on 1-1/2-1 eli melko vähän. Välillä Olavi on myös syönyt lisäksi kauraa, mutta nyt toistaiseksi on menty pelkällä brokilla, kun energiamäärä on tuntunut sopivalta. Mielestäni hevonen kertoo aika hyvin, minkä verran energiaa se tarvitsee, joten sen suhteen on turhaa noudattaa orjallisesti pussien tai ruokintakirjojen ohjeita. Toki jos täysrehua syöttää suositeltua määrää vähemmän, täytyy huomioon ottaa, että lisäkivennäisen syöttäminen saattaa olla tarpeellista. Sama ongelma voi tulla jos sekoittelee monesta eri pussista.

Tältä poni näyttää syötyään pellavat :D

Perus ruokinnan lisäksi syötän Olafille pellavamössön, johon on sekoitettu lisäjauheet. Pellava on hyväksi ruoansulatukselle, rauhoittaa vatsaa ja on hyvä valkuaisen lähde. Muita tapoja lisätä ruokintaan valkuaista ovat esim. soijarouhe (en ole sitä tosin koskaan itse hevosille antanut, mutta aikalailla puhdasta valkuaista sen pitäisi olla), sinimailanen (esim. Golden grass Alfa alfa, lusern mix, greenline) tai ihan purkkivalkuaiset. Itse ollaan pyritty pitämään mahdollisimman suuri osa ruokinnasta kuivana, koska se on parempi hevosen vatsalle, joten suosittu varsinkin sinimailasta (heinänä tai hake versiona).

Maistuva nestemuodossa oleva kivennäinen

Kaikki hevoset eivät syö ihan mitä tahansa, sekin siis saattaa aiheuttaa lisähaastetta ruokinnan suunnitteluun, onneksi meillä ei Ahneponin (=Olavi) kanssa ole tuollaisia ongelmia ollut. Myslit ovat yleensä aika maistuvia, mutta hvosesta se on kiinni, mikä maistuu.

Super hyvän tuoksuista!!

Olavin syömä "nappula" kivennäinen

Lisäravinteet..... Niin täytyy myöntää meilläkin on aikas monta purkkia, josta Olavi syö, mutta kaikelle on kyllä perustelut. Kivennäiset (kuuluvat joka hevosen ruokintaan) msm, chondroit sulfate, glukosamiini (meillä syö eri purkeista, mutta saatavilla myös sekoituksia) ovat hyväksi etenkin nivelille ja ylläpitävät vanhemman hevosen terveyttä, c-vit on kuuriluontoisesti syötössä (vesiliukoinen, yliannostus ei vaarallista, auttaa glukosamiinia imeytymään), b-vitamiinia ei tarpeeksi ruokinnassa (saa sitä shy feederinä, vesiliukoinen), suola (Olavi ei syö suolakiveä ja hikoilee aika usein) sekä elektrolyytti tarpeen mukaan jos heppa hikoilee.

Keep trying!

Tänäänkin oli valmennus ja oli oikein todella hyvin hyödyllinen! Valmentaja ratsasti Olavin läpi ja Olavi oli oikein kivan ja yhteistyöhaluisen oloinen. Itse ratsastin sen jälkeen ja ajatuksena oli: Älä ratsasta ohjalla vaan pohkeella ja istunnalla. Jään itse kauhean helposti vain ratsastamaan kädellä ja unohdan kuinka tärkeää olisi ratsastaa (siis istunta&pohje). Nyt oli kuitenkin huomattavasti helpompi saada fiilistä oikeanlaisesta ratsastuksesta, kun hevonen reagoi oikein, jos onnistun tekemään oikein. Tulee hyvä fiilis, kun onnistuu ratsastamaan hyvin jonkun pätkän, vaikka tietääkin, että paluu vanhaan tekemiseen on niin helppoa taas muutaman sekunnin päästä tai viimeistäänkin seuraavalla ratsastuskerralla. Ei se mitään, koska kyllä oikea tapa vielä joskus tulee automaattiseksi, koska onhan tämän hetkenkin väärä tapa automaattinen :D

Minä kyllä hyvin mielelläni korjaan vaikka satamiljoonaa kertaa virheitäni, koska haluan oikeasti kehittyä ratsastajana. Yritän aina itsekseni mennessäni keskittyä asiaan, joka on sillä hetkellä työn alla, koska mitä nopeammin saan tehtyä riittävän määrän korjauksia, sitä nopeammin ongelma korjaantuu. Asioiden nopea korjaaminen taas mahdollistaa seuraavan asian tehokorjaamisjakson jne. Tosin vanhat virheet kyllä saattavat palata, jos unohtaa kiinnittää niihin huomiota. Mutta esimerkiksi minulla esiintynyt "lepattavat" kyynärpäät on nyt aika hyvin saatu kuriin, mutta kyllä sen eteen on paljon töitä tehtykin! Tottakai on välillä turhauttavaa, kun ei vain kykene toimimaan niin kuin haluasisi, mutta kokonaisuudessa kuitenkin yleensä koen kaiken treenin positiivisena.

Parhaita ratsastuskertoja ovat tietenkin sellaiset, kun hevonen toimii koko ratsastuksen ajan täydellisesti ja kaikki onnistuu kuin ajatuksen voimalla, mutta koen myös kerrat, joilloin onnistun korjaamaan jotain itsessäni tai hevosessa ja sitä kautta parantamaan yhteistyötä sekä suoritusta erittäin palkitseviksi.

Toivottavasti ei mennyt kauheaksi toistoksi, tämä nyt oli vähän ajatusvirtaa vain ja fiilistelyä :)). Ja ilouutisia vielä loppuun, satula on löytynyt!!! Jeee!

Harjoittelu jatkuu edelleen

Eli eli treenit jatkuneet. Olavi ollut hyvä, osittain koska onnistuin saamaan jonkinlaisen oivalluksen hevosen pyöreäksi ratsastamisesta muutama päivä sitten. Nyt onkin ollut helpompi ratsastaa, kun tuntuu, että saa hevoselta parempia reaktiota. Tosin joka paikassa vaanivat peilit (jotka ovat tietenkin oikeasti hyvä asia) saavat minut ärsyyntymään omaan istuntaani, kun tuntuu, että vaikka on hyvä ajatus, kuinka haluaisin istua, ei vaan onnistu. Pystyn ehkä hetkittäin muuttamaan jotain, mutta aina kun katson uudestaan peiliin reagtioni on EIH! :D Toisaalta juuri virheen monta kertaa uudestaan korjaaminen on ainoa tapa, jolla istuntaa voi oikeasti parantaa.

Myös kokoamiseen olen saanut paremman ajatuksen: ennen jäin kauheasti puristamaan ja työntämään joka suunnasta, minkä vuoksi hevonen jännittyi. Nyt olen yrittänyt ajatella, että vain istun syvemmälle satulaan ja rentoutan itseni samalla kuitenkin pohkeilla pitäen hevosen aktiivisuuden yllä. Tämä on vähän sellaista tasapainoittelua ja tulee välillä kommunikaatiovirheitä, mutta kuitenkin kokonaisuudessaan tällä tavalla saan oikeasti tehtyä laadukkammat kokoamiset.

Olemme työstäneet asetuksia, tavoitteena saada asetus niskasta rehellisesti läpi eikä hyväksyä vain kaulan mutkistumista jostakin kohdastaa. Välillä osoittanut yllättävän hankalaksi varsinkin oikeaan kierrokseen, mutta huolellisella työskentelyllä ja toistoilla sekin on kuitenkin alkanut sujua paremmin. Tietenkin asetuksien/taivutuksien työstäminen on pitkäaikaista ja jatkuvaa työtä, mutta tästä on nyt saanut hyviä neuvoja työskentelyn jatkamiseen.

Enimmäkseen ollaan keskitytty perusratsastukseen, mutta myös esimerkiksi vaihtoja ollaan harjoiteltu reilusti. Ne sujuvat enimmäkseen paremmin, koska olen saanut varmuutta tekemiseen enkä enää sählää niin paljoa :)).

Tässä nyt jonkinlaista koostetta siitä, mitä ollaan harjoiteltu. Yritän lähiaikoina kirjoitella enemmän, kun loma alkaa <3 ! Ja ruokintapostauksen kirjoitus on jo hyvässä vauhdissa. ;)

Postaus.

Treenit edelleen jatkuneet, nyt tosin Olavilla ollut muutama kevyempi päivä. Olen kyllä mielestäni hyötynyt huomattavasti jo valmennusjaksosta! Ratsastus tuntuu jotenkin yksinkertaisemalta ja olen ehkä vähentänyt turhaa säätämistä joka suuntaan. Etenkin askellajien laatu on tuntunut kehittyneen, tähän toki vaikuttavat myös pohjat ym olosuhteet. Olavi on antanut melko hyvin vaikuttaa itseensä pahasti hermostumatta, mikä auttaa siihen, että askellajeja pystyy muokkaamaan ja työstämään.

Toinen harjoiteltu asia on yllätys yllätys :D laukanvaihdot. Ne ovat sujuneet hieman vaihtelevasti, välillä oikein hyvin ja välillä taas mukaan on mahtunut ihmeellisiä floppejakin. Ongelmana on ollut, että tulen vaihtoon joko huonossa laukassa (liian vähän kootussa), jään vetämään liikaa vaihdossa tai unohdan ratsastaa vaihdon jälkeen. Liika ohjaan kiinni jääminen aiheutti monia lyhyitä ja töksähtäviä vaihtoja ja jopa muutaman epäpuhtaan vaihdon. Kun tämä ongelma korjattiin tuli hyviä vaihtoja, kunnes aloin vähän liioitella ja ratsastin hevosen pitkänä vaihtoon ja silloin tuloksena on hyvin epämääräinen pomppu :D. Kun tasapaino löytyi, niin vaihdot onnistuivat. Ajatuksena oli kokoa-ratsasta enemmän laukkaa-vaihda. Näin vaihdot tulivat paljon ilmavammiksi ja laadukkaammiksi.

Ensimmäisissä valmennuksissa Olavi tuntui olevan aika paljon pohkeen takana, mutta se ongelma on nyt aika hyvin korjaantunut ainakin toistaiseksi, tosin eilen ratsastaessani oli virtaa ehkä liikaakin... Olavi tuijotteli kaikkea mahdollista ja oli jännittynyt. No lopuksi sain kuitenkin hevosen rentoutumaan ihan hyvin ainakin ajoittain ja lopetin sitten siihen, että työstämistä olisi taas helpompi jatkaa seuraavina päivinä!

Onneksi kohta alkaa joululoma ja kaksi viikkoa täysin ilman koulua: IHANAA! Tarkoituksena on nukkua paljon, treenata paljon ja unohtaa kaikki koulustressi. Niin ja tietenkin nauttia joulusta!! :))

Treeniä, treeniä, treeniä

Anteeksi heikosta päivittelystä, kauheasti olisi asiaa, mutta kauhean vähän aikaa!!

Nyt voisin kuitenkin pikapäivitellä hyppärillä kuulumisia (enää 15 min aikaa, koska ensin piti tehdä ruotsin läksyt, joita eilen en saanut tehtyä...). Eli ollaan nyt päästy joulukuuksi Rusalle treenaamaan Olavin kanssa ihan kunnolla, jee! Tämä tosin tietää aikaisia herätyksiä, esimerkiksi tänään viideltä (kävin ennen koulua ratsastamassa). Herääminen on kuitenkin itse asiassa paljon helpompaa kuin normaaliaamuna, koska olen aina niin innoissani lähdössä heti liikkeelle :D! Meillä on ollut nyt neljä valmennusta ja eilen Olavi sai itsenäisyyspäivän kunniaksi (tai sitten koska oli vapaapäivän aika hmmmm) kävelypäivän ja käytiin maastoilemassa! Oli aika mutaista, mutta ihan kivaa: ponikin ihan innoissaan! :)

Valmennuksissa sitten ollaan työstetty paljon pyöreän, hieman matalamman muodon saavuttamista. Olavi jää nimittäin helposti hieman kiinni kuolaimeen ja taistelemaan tuntumaa vastaan jäädessään kuolaimen ylle. Tärkeää on kuitenkin, ettei hevonen jää hitaaksi pohkeelle, mikä on nyt ollut toinen asia, johon ollaan keskitytty. Olavi kuitenkin liikkuu ihan kohtalaisten reippaasti ja reagoi pohkeeseen ainakin jotenkin, mutta tuntuma ratsastaessa on toooosi hiiidaaaas. Välillä tuntuu, että tahti vain hiipuu ja hiipuu. Ja toisaalta, kun sillon ratsastan eteen hevonen kyllä lähtee lujaa pyytäessäni, mutta silloin paketti vähän hajoaa. Kuitenkin enimmäkseen fiilis on ollut oikein kiva ja hevonen kulkenut hienosti. Omat kädet ovat saaneet vähän kyytiä, kun eivät meinää pysyä pystyssä ja oikealla puolella kaulaa. No kun niitä aina korjaa, niin kyllä vielä jossain vaiheessa se muuttuu automaattiseksi. Pitää vain olla sitkeä ;)). Olen myös yrittänyt keskittyä siihen, että pyydän itse ensin pehmeästi ja kevyesti ja vasta sitten vähän enemmän, ettei meno ole turhaan töksähteleväistä. Hevonenkin pysyy rennompana jos itse en tee niin isoja korjauksia, vaan pikkuhiljaa vaikutan pehmeästi.

Vaikka enimmäkseen ollaan keskitytty ihan perustyöskentelyyn ollaan tehty myös avoja, sulkuja ja vaihtoja. Niissä on maneesin peileistä ollut loistava apu, on niin hyvä kun näkee johtaako etu- vai taka-osa, onko taivutus riittävä ja säilyykö muoto tasaisena läpi liikkeen. Tietenkin myös omaa istuntaa on PALJON helpompi korjata, kun sen näkee konkreettisesti.

Ja hei ihmiset ÄÄNESTÄKÄÄ seuraavaa erikoispostausta!!!! :)))

Minä hevosen omistajana-haaste

Homman nimi on siis se, että sinun täytyy kertoa millainen hevosenomistaja olet. Mitä haluaisit itsessäsi parantaa, ja mihin asioihin olet ylpeä. Muistattehan olla rehellisiä, muuten tästä menee kokonaan maku. Jokainen postauksen kirjoittanut voi haastaa 3 henkilöä tekemään tämän. Annan haasteen Lauralle. Kiitokset haasteesta Terhille!

Eli ehkä tärkein piirteeni hevosenomistajana on tarkkuus. Haluan, että hevoseni syö hyvää heinää, sillä on sopivat loimet (mielummin liikaa kuin liian vähän), hyvät ja sopivat varusteet, sen liikunta on riittävän monipuolista jne. Lisäksi olen tarkka myös vähän turhemmissa (=turhamaisissa :D) asioissa, esim. aina valmennuksissa huopa&pintelit&mieluiten joku oma vaate samansävyisiä, varusteiden pitää sopia hevosen väreihin. En koskaan ratsasta ilman suojia tai pinteleitä. Olavilla käytän myös bootseja etusissa ja maastoillessa/hypätessä myös takasissa. Meidän tallilla hevoset tarhaavat koko päivän melko isoissa hyväpohjaisissa tarhoissa, missä hevosilla ei ole suojia jaloissa ilman erityistä syytä. Kesällä Olavi sai olla laidun terassilla aamupäivän, jos pohja oli hyvä eikä mitään erikoista ollut tulossa. Siellä kaikissa jaloissa oli suojat & bootsit varmuuden vuoksi. Suojaan mielummin liikaa, kun otan turhia riskejä, tosin älyttömyyksiin menemättä.

Ratsastuksen jälkeen hoidan hevosen mahdollisimman hyvin. Raskaamman liikutuksen jälkeen kylmään jalat ja jos mahdollista laitan BOT-tallisuojat jalkoihin. Jos hevosella on lihasjumeja jossain yritän hieroa niitä arnikalla hierojan ohjeiden mukaan (Olavilla on hieronta ehkä kerran kahdessa kuukaudessa tai tarpeesta riippuen useamminkin). Klipatun hevosen kuivattelemisessa ei mene kauaa ja kotona kylmässä maneesissa, ei se edes paljoa hikoa. En kuitenkaan voisi edes kuvitella laittavani hikistä hevosta ulos!

Hevosia pyrin kohtelemaan mahdollisimman reilusti, tosin täytyy myöntää, että hermot menevät joskus varsinkin maastakäsin. Varsinkin jos hevonen käyttäytyy tyhmästi eikä kunnioita ihmistä (jyrää yli tai muuta vaarallista) niin huomautan kyllä ihan kunnolla. Haluan myös, että hevonen taluttaessa kävelee nätisti ja REIPPAASTI vieressä eikä sitä joudu kiskomaan pois ruohotupsujen luota tai perässään.

Olen tavoitteellinen ratsastaja, joten tähtään hevosen käsittelyllä ja treenillä mahdollisimman hyviin tuloksiin kilpailuissa ja treenissä. Menestymiseen tarvitaan hevoselta laadun lisäksi hyvää lihaskuntoa (joka saadaan vain treenaamalla), luottamusta ihmiseen (esimerkiksi jännittävissä kisatilanteissa hevosen tulisi mennä rennosti ratsastajaan luottaen), terveyttä (kaikki jalkojen kylmäys, suojien käyttö yms. tähtää siihen) ja intoa työnsä tekemiseen. Hevosen pitäisi olla innokas tekemään suoritus yhdessä ratsastajan kanssa, koska ratsastaja ei yksin pysty rataa suorittamaan. Toisaalta taas hevoseltakaan ei voi vaatia sellaista, mitä ratsastaja ei pysty pyytämään.



Sävy sävyyn ;)))



Olen hieman varustefriikki, mutta yritän kyllä parhaani mukaan hillitä kaikkia turhia ostoksia. Haluan hevoselle esimerkiksi mielummin yhdet hyvät kuin miljoonat huonoa nahkaa olevat haalistuneet epäsiistit suitset. Satulahuopia minulla ei ole kuin viisi käyttökelpoista, että ei nyt mitään älyttömiä määriä!!

Eräs hyvä puoleni on korkea motivaatio treenaamiseen. Hyvin harvoin tuntuu tylsältä lähteä tallille ja ratsastamaan, vaan yleensä olen aina liikkeellä mielelläni. Haluan aina oppia uutta ja kehittyä ratsasatajana, hevosen omistajana ja muutenkin kaikin mahdollisin tavoin. Innostunkin aina kovasti uuden oppimista ja se taas lisää intoa treenaamiseen entisestään. Toisaalta täytyy myöntää, että turhaudun melko helposti jos kehitys jää paikalleen junnaamaan. Olen myös aika tiukka itselleni ja petyn helposti, mikäli en ratsasta haluammallani tavalla. Pyrin kuitenkin siihen, etten muuttaisi ratsastusta pettyessäni, koska se olisi hevoselle epäreilua. Aina se ei kuitenkaan onnistu, mikä on mielestäni kuitenkin ihan inhimillistä.

Olen kirjoittanut tämän postauksen tosi monessa osassa, joten se voi olla sekava vaikka yritinkin sitä vähän läpi lueskella... Ja kuvat on aika randomilla valittu, mutta tulipa vähän väriä, ööö :D.

Äänestys!

Tein äänestyksen seuraavasta erikoispostauksesta, äänestäkää mistä haluaisitte lukea! :))

Eilen Olavi sai kävelypäivän. Käytiin pimeässä kävelemässä n. 50 minuutin lenkki supertehokkaan lampun kanssa. Oli ihan mukavaa eikä tullut edes kylmä, kun reippaasti mentiin! Tänään sitten jälleen uusi satula kokeilussa, joka vaikutti ihan kohtuulliselta: istui hevoselle aika hyvin, mutta itse en oikein tykännyt istua siellä. No saa nyt nähdä, joku penkki pitäisi nyt oikeasti saada! Eipä tässä suurempaa, mutta ajattelin ilmoitella kyselystä ja samalla kertoa kuulumiset pikaisesti.

Maanantaivalmennus

Eilen oli superkiva valmennus ja Olavi oli hieno!!

Alkuun perus alkuverkkajumppailua ja välikäynnit. Sitten alettiin työstämään pehmeää, pyöreää eteenalas muotoa ja rentoutta. Ravi-käynti siirtymisiä jne. Valmentajakin kävi hevosen selässä vähän työstämässä sitä, jotta minun olisi helpompi jatkaa hevosen kanssa ja saada hyvä tunne, mihin minun pitää pyrkiä itsekin ratsastaessa. Kun menin itse takaisin selkään, tehtiin alkuun laukkaa, jonka piti olla etenevää ja aktiivista. Siitä hyvästä laukasta sitten tehtiin vaihtoja, jotka olivat laadultaan ihan erilaisia kuin normaalisti. Huomasi kyllä, kuinka paljon laukan laatu vaikuttaa: huonossa laukassa sisääntulo aiheuttaa töksähtävän tai jopa epäpuhtaan vaihdon. En aina vaadi riittävää etenemistä, mistä seuraa se, että laukka jää paikalleen keinumaan.

Ravissa sitten siirtymisiä, jotta hevonen ravaisi isommin. Lisäyksen jälkeen kiinni ottaessa (istunnalla, ei kädellä taaksepäin vetämällä, minkä virheen teen välillä) liike kasvoi ja oli oikein ilmavaa :). Lisäysten lisäksi tehtiin myös väistöjä ja kolmikaarista kiemurauraa (hevosen taipuminen tarkistettiin, ravin piti säilyä). Ajoittain tuli ihan huippu fiilis, kun hevonen tuntui liikkuvan alla hyvin ja olevan pohkeen edessä. Tälläisen jälkeen jaksaa taas paremmin viikon jatkaa saman fiiliksen hakemista. Plussaa oli sekin, että Olavi tuntui olevan tosi yhteistyönhaluinen, eikä ylireagoinut tai pöljäillyt muutenkaan. Vielä pitää työstää sitä, että hevonen saadaan vastaamaan apuihin nopeammin.

Vielä loppuun Olavin tämän viikon liikutussuunnitelma:

Ma:valmennus
Ti:kevyt ratsastus, jumppailua eteenalas
Ke:kevyt liikunta, kävelytys/hölkkää liinassa
To:itsenäinen treeni
Pe:valmennus
La:itsenäinen treeni/maastoilu
Su:itsenäinen treeni/maastoilu

Satula, missä olet?

Maanantain valmennus meni paljolti satuloita sovitellessa, voi kumpa nyt joku sopiva nyt pian löytyisi!! Eri satuloiden kanssa sitten verkkailtiin ja jumppailtiin hevosta, joka meni ihan hyvin. Eron kyllä huomasi heti liikkeessä, jos satula painoi. Energia katosi silloin ihan kokonaan tai liike jäi töpöttäväksi. Lopuksi sitten mentiin ihan kunnollakin. Tehtiin väistöjä lävistäjää pitkin ja aluksi ongelmana oli riittämätön poikitus eikä päästy kuin vähän keskihalkaisijan yli (joku ei oikein ratsastanut). Tällä yritettiin saada reaktio pohkeeseen paremmaksi ja harjoitus oli mitä ilmeisemmin tarpeen... Seuraavaksi siirryttiin laukkaamaan ja pian olivat vuorossa vaihdot.

Yksittäiset sujuivat vielä ihan kohtuullisesti, mutta kun tehtävänä oli kolme vaihtoa joka neljännellä niin alkoi taas mokailut. Ajatukset ovat periaatteessa ihan hyvin kasassa, kun käännän lävistäjälle, mutta kun pitäisi tehdä ensimmäinen vaihto huomaan etten ole koonnut laukkaa tarpeeksi enkä laskenut 1-siirto-vaihto. Seurauksena on huono, jotenkuten roiskaistu vaihto, josta hevonen hermostuu ja leviää käsiin. Sitten pitäisi tehdä seuraava vaihto neljän askeleen jälkeen ja olen tietenkin unohtanut laskea askeleet, hevonen menee miten sattuu ja teen seuraavan vaihdon sähläten -> hevonen hermostuu vielä lisää. Kolmas onkin sitten vain lisä tähän kaikkeen sähläykseen, jotta saadaan oikea laukka. HUOH. Miten voi neljään laskeminen olla niin vaikeaa? Osaan kuitenkin tekniikan ja oikeastihan on ihan sama teenkö yhden, kolme vai viisi vaihtoa. Kyse on keskittymisestä, että pystyn yhden vaihdon jälkeen keskittymään heti hevosen ratsastamiseen ja samalla myös laskemaan laukka-askeleet. Ja jos ensimmäinen vaihto olisi parempi ja huolella tehty, olisi ihan eri tilanne lähteä seuraavaan. Mielikuvaharjoittelu voisi toimia paremmin kuin hevosen hermostuttaminen huonolla ratsastuksella. Vaikka niin, ratsastamaan ei loppujen lopuksi opi kuin ratsastamalla. Onneksi kuitenkin hevonen osaa, nimittäin on helpompi opetella, kun pitää vain osata pyytää oikein!

Lopuksi vielä tehtiin vähän ravia, lähinnä muutama lisäys. Aluksi TAAS en pyytänyt kunnolla ja lisäys oli tosi pieni, mutta jälleen kun aloin ratsastaa niin yllättäen onnistui paremmin. Joo ei mennyt ihan putkeen, ärsyttää kun olisi kaikki mahdollisuudet onnistua ja ratsastaa hyvin, mutta keskittyminen ei onnistu. Välillä taas ongelmana on, ettei satulassa istumisesta tulekaan yhtäkkiä mitään, pohkeet heiluvat älyttömästi, ohjastutntuma on epätasainen, ulkoavut unohtuvat kokonaan tai jotain vastaavaa. Melko masentavaa, kuinka paljon oma kyky ratsastaa tuntuu vaihtelevan. Kyse voi ehkä enemmän olla vain omasta fiiliksestä oikeasti. No jaa, ehkä tänään ja viikonlopun aluevalmennuksissa menee sitten paremmin!!

Postauksen tulemisessa kesti taas kauan, mutta nyt olen kirjoittamassa samaan aikaan haastepostausta ja erikoispostausta, jotka toivottavsti ilmestyvät viikonlopun aikana. :)))

Viikon tapahtumat

Voisin kertoa hieman tämän viikon treenailuista.

Maanantaina olin Olavilla valmennuksessa. Tehtiin avoja, sulkuja, vaihtoja ja muuta työskentelyä. Olavi oli hieman herkkis ja kuumeni kauheasti vaihdoista, joita tehtiin myös sarjoissa. Sen laskemisen kanssa pitää kyllä vielä harjoitella kovasti! Avotaivutukset jäivät alussa aika loiviksi, mutta muutaman toiston jälkeen paranivat selvästi. Myös suluissa oli hieman ongelmia taipumisen kanssa, mutta uralla tehtyjen suoraan-sulkua-suoraaan-sulkua "siirtymisten" jälkeen reagoi pohkeeseen paremmin ja oli notkeamman tuntuinen. Ravi toimi muutenkin kohtuullisen hyvin: oli aktiivista ja takaosan työntö oli hyvä. Jonkin verran kokoamisaste oli vielä vajaa ja sitä pitää nyt työstää oikein kunnolla, että saisin hevosen pidettyä myös lyhyessa ja korkeassa muodossa rentona.

Tiistaina Olavi sai kävelypäivän, oltiin n. puolen tunnin tosi reippaalla kävelylenkillä. Olavi ei meinannut pysyä perässä, kun menin niin luja, koska oli jäätävää :D. Lopuksi vielä hieman ravia sulaneella kentällä.

Keskiviikkona jumppailutreenia nivelillä. Olavi oli aikas energinen eilisen kevyen jälkeen, mutta käyttäytyi silti kiltisti, vaikka maneesiin kasattiin esteitä seuraavaa estetuntia varten. Tehtiin avoja ja sulkuja, joissa tavoittelin tasaista taivutusta ja pehmeää tuntumaa. Laukassa pyrin ensin saamaan laukan laadukkaaksi melko pitkässä ja pyöreässä muodossa ja kokosin vasta sen jälkeen. Lopussa oli oikein kiva ja sitten ravailtiin eteenalas ravit ja loppukäynnit. Ratsastin myös Picurin ihan kunnolla. Tehtiin paljon laukanvaihtoja, jotka lopuksi tuntui ihan loistavalta: lähes pelkkä ajatus riitti vaihtoon. Aluksi taas mokailin liian isoilla avuilla, mutta kun tajusin pyytää vähemmän, sainkin enemmän ;).

Eilen kunnon treeni. Hevonen aika hankala, vastusteli ja kävi kuumana, mutta lopuksi antoi ihan hyvin periksi, kun sain tilanteen rauhoittumaan. Huomasin jälleen, kuinka tärkeää on ratsastaa enemmän pohkeella ja vähemmän ohjalla. Avot, sulut ha siirtymiset jälleen treenauksessa :).

VIDEO!!!

Noniin tässä on nyt sitten ensimmäinen tekemäni video (ja sen kyllä huomaa). Ratsastus on kuvattu sunnuntaina 13.11. Video pätkii ja on huonolaatuinen, kun en osannut ladata sitä Youtubeen :D. Oma ratsastukseni ja hevosen kulkeminen ei ole ihan ideaalia: Olavi kulkee aika pitkänä ja oma hieman epämääräinen ryhti häiritsee minua!! Toisaalta iso osa videosta on hevosen jumpailua, keventämistä pyöreässä muodossa. Videosta myös näkee hyvin, että avot ovat toiseen suuntaan paljon parempia. Ollaankin videon tapaan nyt treenattu paljon taipuisuutta jumppailun avulla sekä tehty paljon kaarevia uria, joilla hevosen tulee taipua, mutta pitää ulkolapa mukana.

Ja haluatteko, että yritän väsätä lisää videoita (laatua yritän kovasti parantaa) tai onko jotain muita toivomuksia blogin suhteen? Toivepostauksia tms? Olisi kiva kuulla kommentteja :)).

Voi voi

Perjantaina tallilla Olavi teki aika mielenkinntoiset temput, joista seurauksena oli, että Olavia etsi n.15 ihmistä pilkkopimeässä. Ehdin sen puolentoista tunnin aikana, jonka Olavi oli kateissa miettiä kaikki kauheudet, mitä hevoselle on voinut tapahtua. Onneksi hevonen löytyi lähes vahingoittumana: vain ohjat olivat katkenneet (ne kyllä olivat tosi hyvät nahkaohjat :D) ja varmaan riuhtomisen takia niskan lihakset kipeät. Toivon hyvin hyvin paljon, ettei Olavi ole mitään pahemmin sieltä revähdyttänyt. Eilen vaikutti niska jo onneksi melko normaalilta. Msm-linimenttia olen niskaan hieronut nyt muutaman päivän ajan.

Meillä siis piti olla valmennukset, mutta ne "yllättäen" peruuntui, menin tosin Olavin kanssa sen löytymisen jälkeen hetken. Hevonen liikkui puhtaasti ja muutenkin oli ihan hyvä. Satulan metsästys jatkuu edelleen, tänään tai huomenna tulossa  yksi uusi kokeiluun. Menin eilen ja varmaan myös tänään lainasatulalla lainalampaankarvalla... Ei noilla karvoilla/geeleillä pysty mitään oikeasti korjaamaan, mutta liian leveä satula vähän kaventui. Olavi kyllä liikkui mielellään ja oli oikein hieno!! Tein ravissa avot & sulut ja lisäyksiä ihan pari (jotka lähti _ihan_ eri tavalla kuin aikaisemmin). Laukassa taas tein muutaman kokoaminen-eteen-kokoaminen-eteen siirtymistä, vaihtoja ja pari sulkua molempiin suuntiin. Taipui kivasti ja eteenpäinpyrkimyskin säilyi hienosti. Itseasiassa sain videoituakin ratsastusta ja sainkin videon jo tehtyä, mutta vielä on viimeistelyt kesken :).

Treeniä ja satula...

Olavilla menee satula vaihtoon ja nyt sitten uutta metsästämään. Loppukauden ongelmat ja hevosen vastustelut johtuneet siis paiseen lisäksi osittain myös satulaongelmista. Vähän tyhmä olo, kun ei ole itse tajunnut. Syynä on se, että satulaa vain päällisin puolin katsoen ongelmat eivät näy, vaan satula painuu liian lähelle säkää syvemmältä satulan alta. No nyt ongelma korjataan mahd. nopeasti ja Olavi on kyllä välittömättömästi alkanut liikkumaan paremmin. Sain tänään lainata erään tallillamme asuvan hevosen satulaa, joka vaikuttaa oikein hyvältä Olaville. Hevonen tarvitsee ihmeen leveän ja suurella selkärangantilalla & korkealla säkätilalla varustetun satulan, joka ei saa olla liian pitkä melko lyhyeen selkään... Hankalaa, mutta niinhän se aina.

Tänään ratsastin Olavin kevyesti ja ravasi ihan eri tavalla kuin aiemmin! Menin käyntien lisäksi ravia n. 10 min ja laukkaa muutaman kierroksen molempiin suuntiin. Intoa olisi löytynyt kovempaankin treeniin, mutta eilisen hierontakäsittelyn jälkeen (satula oli jumittanut selkälihaksia) en halunnut rasittaa liikaa. Maneesissa olevat esteet aiheuttivat jälleen muutaman pyörähdyksen ja säpsyiliryntäilysteppailun, mutta yllättävän vähän Olavi loppujen lopuksi niistä hermoili entiseen verrattuna. Huomenna samankaltainen treeni tai kevyt juoksutus tiedossa ja perjantaina sitten valmennus, jossa hevosta voi jo jonkin verran koota.

Pitsun kanssa menin n. 45 min treenin, josta n. 30 min meni verkkoihin ja sitten 15 min tehtiin sulkuja ja vaihtoja. Kyllä alkaa vaihdotkin jo pikkuhiljaa sujumaan, tosin usein vaihtoon liittyy pukitus tai etuosa vaihtaa jäljessä. Ihan omia mokia, epäpuhtaiden vaihtojen syynä on liian huonolaatuinen laukka sisäänratsastaessa, pukitus taas johtuu liian rajusta avusta. Vähän tasapainoilua, kun välillä ei vaihto tule kevyestä avusta, mutta liika työntäminen taas hermostuttaa hevosta. Ero varmaan johtuu siinäkin laukan laadusta.

Talvi on tullut, -3,5 näytti mittari tallilla ja kädet kyllä jäätyivät sen mukaisesti... Onneksi sain vihdoin hankittua softshell talviratsastus housut. Ne tosin jäävät odottamaan alle -10 tai -15 pakkasia, koska aion sinnikkäästi mennä normi housuilla, koska ne ovat kuitenkin mukavammat! Eilen muuten pääsin yllättäen käymään Bob & Piaffe -myymälän konkurssimyynnissäja kaikki tuotteet olivat -70%. Mukaan tarttuivat Pikeurin vaalean beiget ratsastushousut hintaan 41,70!!!! Kerrankin onnistuin osumaan oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Vaikka ei tälläisille ollutkaan huutavaa tarvetta niin ratsastushousut ovat kulutustavaraa ja kyllä uusille tulee tarvetta, ja kun noin halvalla sai :D.

Eipä tässä muuta, yritän viimeistään perjantain valmennuksista sitten kirjoitella tarinat. :))

Näin minä treenaan -- ajatuksia itsenäisestä ratsastuksesta

Ajattelin hieman kirjoitella tavasta, millä tavallisesti treenaan ja ratsastan hevosia mennessäni itsenäisesti. Tarkoituksena on itse selvittää itselle, kuinka teen asiat, joten kirjoitus on pitkä ja yksityiskohtainen. Toivottavasti ei kuitenkaan kauhean tylsä, laitan muutaman kuvan sekaan :D...

Aluksi kävelen alkukäynnit yleensä selästä käsin. Pyrin kävelemään reippaasti ja pitkään, jotta hevosen lihakset alkaisivat lämmetä pikkuhiljaa. Pitkillä ohjilla kävelyn jälkeen lyhennän ohjia hieman ja alan ratsastamaan hevosta käynnissä pyöreäksi eteenalas. Taivuttelen hevosta ja pidän sen edelleen hyvin pitkässä muodossa. Käyntiä en yleensä tässä välissä työstä kovin paljoa, vain sen verran, että hevonen kulkee oikeinpäin ja kuuntelee apuja (ainakin jotenkuten), koska mielestäni hevosen pitää saada ensin mahdollisuus vertyä vapaammin. Pidän hevosilla käyntien ajan fleeceloimen päällä, jotta lihasten lämpeneminen tehostuisi eikä hevosen tarvitse olla kylmissään. Lyhyen käyntityöskentelyn jälkeen menen kevyttä ravia. Teen paljon ympyröitä hyvin pitkällä kaulalla alussa hyvin rauhallisessa tahdissa hevosta kuunnellen. Pikkuhiljaa alan tehdä temponvaihteluita, varsinkin jos hevonen tuntuu tahmealta, pyrin saamaan sen reagoimaan nopeasti pohkeeseen. Jos hevonen taas tuntuu jännittyneeltä, yritän saada sen rentoutumaan taivuttelulla, väistöillä ja sisäkädellä rapsuttamalla, kun hevonen antaa periksi. Alkuraveissa yritän saada hevosen venyttämään kaulaansa ja käyttämään selkäänsä ja takajalkoja rehellisesti. Hevosen tultua pehmeämmäksi ravissa siirryn työstämään laukkaa. Teen samantapaisia harjoituksia pyrkien hyvin taipuvaan ja rehellisesti työskentelevään hevoseen. Lopussa vielä otan usein ravia ja lopussa hieman kokoan hevosta lyhyemmäksi, mikäli se tuntuu vertyneeltä. Alkuverkkojen jälkeen kävelen välikäynnit, jotka kestävät n. 5 kierrosta. Haluan pitkällä ja huolellisella verryttelyllä varmistaa, etten kasvata loukkaantumisen riskiä kylmällä hevosella treeneemalla.
Varsinaisen työskentelyn aloitan usein ravin tai laukan työstämisellä ympyrällä. Teen siirtymisiä askellajin sisällä tai ravi-käynti-ravi/laukka-käynti-laukka. Näillä saan hevosen kevyemmäksi ohjalle ja reagoimaan paremmin istuntaan ja pohkeeseen. En kuitenkaan heti vaadi hevosta kulkemaan lyhyessa muodossa, vaan rakennan toivottua muotoa pikkuhiljaa hevosen lämpenemisen myötä. Varsinaisessa lyhyessä ja korkeassa kilpailumuodossa en hevosia kotona kovinkaan paljoa ratsasta, lähinnä vain lyhyissä pätkissä. Hieman pidempi ja pyöreämpi muoto on paljon parempi työskentelymuoto, jossa hevonen on helpompi saada kantamaan itsensä rehellisesti. Kaulan nostaminen ylös on kuitenkin vain pieni lisä lopulliseen "tavoitteeseen". Voisin kyllä kotonakin hieman useammin tavoitella myös lyhyempää muotoa, koska sitä kuitenkin kisoissakin vaaditaan. Radalla on aina vaikeampaa keskittyä moneen asiaan, joten olisi hyvä, että myös lyhyen muodon ylläpitäminen tulisi automaattiseksi.

Pyrin valitsemaan ratsastukselleni jonkin teeman, ettei koko homma mene pelkäksi haahuiluksi. Aiheet voivat olla tehtäviä (esim. avot, sulut, laukanvaihdot, pysähdykset jne) tai hevosen ratsastettavuuteen liittyviä (esim. nopea reagointi pohkeeseen, pidätteipden kuunteleminen, tehokas takaosan käyttö tms). Yritän myös aina muistaa korjata omia istuntavirheitä, jotka ovat sillä hetkellä työn alla. Olen melko huono pysymään sunnittelemassani ohjelmassa, koska turhaudun helposti toistojen tekemiseen, kun kukaan ei ole sanomassa, mitä pitäisi omassa ratsastuksessa muuttaa. Saankin harvoin yksin mennessäni tehtyä niin hienon avotaivutuksen tai laukanvaihdon kuin valmennuksessa. Aiheet omaan ratsastukseen saan edellisen valmennuksen harjoituksia soveltamalla ja silloin meillä esiintyneitä ongelmia pohtimalla. Harvoin kuitenkaan suunnittelen tarkasti, mitä teen ja missä vaiheessa, vaan yleensä päätän ennen ratsastusta pääasian ja sen lomassa teen muita valmennuksissa esiintyneitä asioita.

 

En oikeastaan ole mielestäni kovin tehokas itsenäisesti ratsastaessa ja haluan käydä valmennuksissa mahdollisimman usein, jotta voin kehittää ratsastustani yhä enemmän. Olen myös huomannut valmennusten auttavan konkreettisesti yksin ratsastamiseen, koska alan korjata omia virheitäihan kuin joku huutaisi niistä. Huomaan heti pidempien valmennusvälien aikana, että ongelmat alkavat kasaantua, enkä osaa korjata niitä oikein. Nyt kuitenkin 2krt viikossa tahdilla tunnen pystyväni pitämään omatoimiset ratsastukset tehokkaina. Jos itse mennessäni huomaan jonkin asian olevan ongelmallinen enkä kykene sitä yksin korjaamaan, yritän ottaa asian esille seuraavassa valmennuksessa, jonka jälkeen osaan reagoida asiaan oikealla tavalla.

Minulla on muutama vakijuttu, jonka teen lähes joka kerta ratsastaessani: takaosakäännökset (menossa piiitkä urakka, missä yritän oppia ratsastamaan ne paremmin, koska kuitenkin teknisenä asiana ne pystyy suorittamaan radalla hyvin, vaikka suoritus ei muuten olisi ihan priima), ravilisäykset lyhyissä pätkissä (En tee niitä paljon enkä pitkillä linjoilla, koska rasittavat hevosten jalkoja, mutta ovat hyvä tapa varmistaa, että hevonen on pohkeen edessä. Keskityn varsinkin siihen, että hevonen oikeasti lähtee heti pohkeesta kunnolla venyttämään askelta.) ja avotaivutukset (Tarkistan niillä, että saan etuosaa siirrettyä helposti ja hevosen taipumaan koko kehon läpi.).

Pidän vähän tehtävistä riippuen yleensä 1-3 välikäynnit, jotka ajoitan siten, että hyvin onnistunutta tehtävää seuraa palkintona kävelytauko. Tällä pyrin kiittämään hevosta ja selventämään, että se teki oikein. Joskus hankalampaa asiaa harjoitellessani saatan antaa usein hevoselle kävelytauon, jos se selviytyy hyvin. Silloin tauot tosin ovat lyhyempiä, koska niiden tarkoituksena ei silloin niinkään ole fyysinen lepo, vaan psyykkinen tauko ja kiitos.

Loppuverryttelyt teen yleensä ravissa jälleen eteenalas muodossa. Joskus myös laukkaan venyttäen kaulaa pitkäksi ennen varsinaisia loppuraveja. Pikkuhiljaa annan ravin hiipua hölkäksi ja lopulta siirryn käyntiin. Loppukäynnit koen hyvin tärkeäksi osaksi treeniä, koska ne auttavat hevosta palautumaan. Pidän loppukäyntien vähimmäispituutena 15-20 min, hevosen hengityksen täytyy ehdottomasti olla palautunut normaaliksi.

 

Minulla menee hevosen kevyeenkin liikutukseen aikaa aina vähintään 30-40 min (silloin siis vain ehdin alku- & loppukävellä ja välissä verrytellä hevosen pyöreäksi), tosin silloin loppukäyntien ei tarvitse olla niin pitkät, vaan n. 10 min on mielestäni sopiva määrä, mikäli hevonen ei ole joutunut kunnolla hommiin= ei hengästynyt huomattavasti eikä hionnut. Joskus kauheassa kiireessä tuntuu turhauttavalta odottaa rauhassa ja antaa hevoselle aikaa lämmetä, kun haluaisi jo alkaa kunnolla treenaamaan. Varsinkin vanhempien hevosten kanssa ei kuitenkaan voi kiirehtiä, vaan verryttely on ensiarvoisen tärkeää, jotta hevonen pysyy kunnossa ja suorituskykyisena pitkään.

Kaiken kaikkiaan mielestäni voisin parantaa treenaamistani ainakin pysymällä riittävän kauan saman tehtävän parissa, harjoittelemalla sinnikkäästi myös vaikeita asioita ja kiittämällä hevosta riittävän usein, kun se tekee oikein. Tavoitteellisena ratsastajana minulla riittää motivaatiota ja halua parantaa omia ja hevosen heikkoja kohtia. Usein tuntuu, että haluaisin yhä enemmän mahdollisuuksia ratsastaa hevosia, mutta oikeasti pitää olla kiitollinen, kun minulla on kuitenkin kaksi hevosta, joilla pystyn treenaamaan vain yhden sijaan. Tästä olen jo nyt kokenut hyötyväni suuresti sekä kotona että kilpailutilanteissa. Parhaiten hyöty tulee esille uuden ahaa-elämyksen jälkeen, milloin pääsen soveltamaan oppimaani heti myös toiseen hevoseen. En silloin jumitu vain yhteen tapaan tehdä asioita, vaan pystyn myös kuuntelemaan hevosta ja sen perusteella muuttamaan omaa toimintaani aina tietylle hevoselle sopivaksi. (Ainakin se on tavoitteena...) Samat perusasiat tietysti pätevät aina, mutta kaikkia hevosia ei voi esimerkiksi pyytää yhtä vaativasti, vaan pitää suostutella ja yrittää löytää vaihtoehtoinen tapa asian suorittamiseen. Toisaalta on tasapainoilua, kuinka paljon hevoselle voi antaa periksi, koska sen täytyy kuitenkin hyväksyä ratsastajan avut ja reagoida niihin.

Asioiden pohtiminen jälkikäteen ja oman tekemisen analysointi on minulle tärkeä osa treenausta. Pyrin aina valmennusten ja omatoimisen ratsastuksen jälkeen miettimään, mikä meni huonommin ja kuinka voisin kehittää itseäni siinä asiassa. Yritän myös harjoituksissani löytää hyvää fiilistä (mikäli olen valmennuksissa selaisen saanut jossain asiassa) ja jos se ei onnistu mietin, missä on vika: oma huono päivä, hevosen huono päivä, erillainen (=väärä) tapa ratsastaa, huonot olosuhteet, huono valmistautuminen, huono vireystila jne jne jne?

Treeniin liittyy myös hevosen huolto ennen ja jälkeen, mutta ajattelin, etten ala niitä tässä selittämään, koska tämä on jo nyt aika pitkäksi paisunut selitys, jossa on sekalaisesti asiaa... Ja sitäpaitsi siitä voisi tehdä oman postauksen? ;)

Haaste

Säännöt ovat seuraavat:
a) kiittää haasteen antajaa: Kiitos Terhi ja Lotta!
b) antaa haaste kahdeksalle bloggaajalle: .....
c) ilmoittaa näille kahdeksalle haasteesta
d) kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

1. Olen TODELLA huono heräämään aamuisin.

2. Olen neuroottinen suitsien pesijä (varsinkin jos suitset ovat hienot), jos jätän edes yhden kerran liikutuksen jälkeen ne pesemättä, tulee huono omatunto.

3. Toivon mustaa loska talvea, koska vihaan kylmää. Olen jo nyt ihan jäässä ulkona.

4. Pidän mainoskatkoista. Silloin voi tehdä läksyjä, hakea ruokaa tai pestä hampaat ja mainokset on kivoja.

5. Mansikat, suklaa ja sipsit ovat parhaita herkkuja.

6. Laaduttomien ja kliseisten fantasiakirjojen lukeminen on mukavaa.

7. Tallitakkieni taskut ovat aina täynnä sokeria, kouluohjelmia tai/ja letityskumppareita.

8. Osaan tehdä letit vain kumppareilla, mutta aion opetella ompelemaan!!

Nyt lähden tallille, tänään vain Olavin liikutus. Eilen menin Picurin, joka oli oikein hieno jälleen! Työstin paljon eteenalas ja muutenkin pyöreässä muodossa, välillä hevosen vähän korkeampaan muotoon ratsastaen. Eipä nyt mitään erikoista kerrottavaa, eli heiheiii... :)

Aluekatsastukset

Perjantaina valmennukset molemmilla hevosilla. Tavoitteena oli saada avut läpi, hevonen hyväksi ratsastaa ja hyvä fiilis viikonloppua ajattellen.

Olavin kanssa yritin tavoitella kevyttä tuntumaa ja pyöreää muotoa. Tehtiin mm. siirtymisiä, tempon vaihteluita, taivuttelua, muutama vaihto ja vastalaukkaa. Olavi tulikin ihan hyvin läpi, eikä vastustellut. Kankien kanssa pitää olla varovainen, ettei jää liikaa kiinni kankeen, koska Olavi herkkänä hermostuu siitä nopeasti. Picurin kanssa työstettiin aika paljon ravia, että oikeasti etenisi siinä eikä vain jäisi paikalleen leijumaan. Lopussa olikin SUPER. Laukassa tehtiin muutama vaihto, jotka olivat aika riehakkaita johtuen omien apujen ongelmista. Muutama oikein hieno sekaan kuitenkin eksyi, varmuutta vain lisää niin kyllä nekin alkavat sujua.

Viikonlopun aluevalmennuskatsastukset sujuivat mukavasti. Tehtiin perusjuttuja ja tärkeässä osassa oli hevosen liikkuminen aktiivisesti eteenpäin ja rehellisesti asettuminen. Tavoiteltiin myös korkeaa ja ryhdikästä muotoa. Hevosen suoruus tarkistettiin avoilla ravissa ja laukassa. Molemmilla hevosilla ongelmaksi muodostui se, että käänsin päätä liikaa sisäänpäin, mistä seurasi ulkolavan karkaaminen. Tämä on tiedostettu aiemminkin, mutta nyt pitää tosiaan alkaa panostamaan tähän, jotta saisin hevosen koko kehon hallintaan myös kääntäessä. Ja oman sisäkäden pysymään kaulan omalla puolellaan, vaikka hevonen olisikin sisäpohjetta vasten.

Oli kiva saada vinkkejä omaan ratsastukseen myös eri näkökannalta, koska se auttaa ongelmien korjaamisessa. Myös tuttuja oli oikein kiva nähdä, toivottavasti edelleenkin näkyillään :))!

Eilen illalla oli niin kylmä, että täytyy sanoa, että kaipaan kesää jo nyt niin paljon!!

Eihän tässä enää ole kuin ....... 7 kuukautta!!

Tästä tämä taas lähtee

Olavi paranee, jee! Eilen olin kevyessä "käyntivalmennuksessa", missä työstettiin käyntiä (yllätys!!!) eli tehtiin siirtymisiä keskikäynti/lisättt käynti - koottu käynti, takaosakäännöksiä ja taivuttelua. Mentiin myös hieman ravia, missä näkyi tietenkin jäykkyyttä tauon jäljiltä, mutta puhtaasti mentiin. :)) Tänään meni vieläkin paremmin ja ravi alkoi vetryä myös laadultaan paremmaksi.

Tein lisäksi eilen valmennuksessa ja tänään itsekseni ratsastaessa käynti-ravi-käynti siirtymisiä, joilla tavoittelin keveämpää ohjastuntumaa ja takapäätä paremmin alle. Nopeilla siirtymisillä, joita tuli yhdelle pitkälle sivulle n. kolme sainkin yllättävän hyvin hevosen kuulolle, kunhan muistin pitää pohkeet kiinni siirtymisessä, ohjat tasaisella tuntumalla ja ratsastaa myös istunnalla. Jos en keskity siirtymisen ratsastamiseen lopputuloksena ja huolimaton siirtyminen, joka tulee töksähtäen ja hevonen jää etupainoiseksi. Ongelma on varsinkin siirtymisissä "alaspäin". Monilla toistoilla ja sinnikkäällä omien virheiden korjaamisella kuitenkin onnistuin kohtuullisesti.

Huomenna tai ylihuomenna ajattelin kokeilla, miltä Olavi tuntuu kangilla ja sitten mennä nivelillä ennen viikonlopun valmennuksia, jossa taas kangilla. Tämä viikko mennään aika rauhassa lähinnä hölkötellen ja pikku pätkiä kooten, ettei hevonen turhaan kipeytä lihaksiaan. Virtaa kyllä Olavilta löytyisi, laukannostot olivat hypähtäviä ryntäyksiä, kun Olavi ajatteli, että nyt mennään! Vaikuttaa nyt muutenkin pirteältä ja innokkaalta tekemään töitä. Vähän ongelmana on kova vauhti, alta juokseminen ja kyttäily, mutta eiköhän pikku hölmöilyt jo pian unohdeta... Olavihan klipattiin jokunen viikko sitten, ja nyt torstaina olisi Pitsun vuoro, ettei talviturkin kanssa joudu turhaan hikoilemaan...

HIHS ja hoitelua

Olen viettänyt torstai-illan ja tämän päivän HIHS:ssa. Kouluratsastusnäytökset seurattu ja vähän esteitäkin katseltu... Huomenna vielä katsomaan worldcup-näytös. On tullut hieman ostoksiakin tehtyä: eskadronin fleeseloimia x2 (oli alennus) ratsastukseen alkukäynteihin ja kylmällä verkkojen ajaksi käytettäviksi, itselle Pikeurin harmaa talvitakki, Eskadron lampaankarvabootsit Olaville, (kun jatkuva=tarhailun ja liikutuksen ajan bootsien käyttö rengaskenkien takia ärsyttää herkkähipiäisen ponin jalkoja) ja msm-lotion kaksiteholinimentti x2. Haaveiltua tuli tosin monesta jutusta, mutta toistaiseksi mm. equilinen musta huopa hopeisella koristenauhalla, eräs Esperadon ruskea-beige huopa (sopisi täydellisesti meidän kahtiin eri pinteleihin), Eskadronin mustat fleesepintelit, tyylikäs ja laadukkaan oloinen raippa kauniilla hopeisella nupilla ja Back on track loimi jäivät kojuihin. Tuon mustan kokonaisuuden (huopa+pintelit) ostaminen kyllä houkuttaisi kovasti, saa nähdä mitä päädyn huomenna tekemään! :D

Kilparatsastuksen seuraamisen ohessa ollaan hoidettu Olavia, kun sillä on nyt vähän kaikki pielessä: kaviopaise, allerginen reaktio, silmä ärtynyt, imppari (joka johtuu ihon ärtymisestä, mikä todennäköisesti johtuu betadinekääreistä). Kävelytetty kaksi kertaa päivässä (joutuu olemaan sisällä klinikan ohjeiden mukaan), kylmäilty, pesty "ihottuma-allergiaa" desinfioivalla pesunesteellä ja rasvailtu vuohisen ärtynyttä ihoa. Huoh, no onneksi kaviopaise vaikuttaa paranevan ja nuo muut ovat joko ei-niin-vakavia (tai siis yleensä helposti parantuvia/hoidettavia ja ei liikutusta estäviä) tai kaviopaiseen hoidon aiheuttamia eli uskoisin/toivoisin, että suunta on parempaan.

Picurin kanssa treenit sujunut hyvin. Viime kerralla treenailin avoja, sulkuja, vaihtoja jne, jotta minä ja hevonen saataisiin varmuutta ns. hankalempien asioiden suorittamiseen. Fiilis on edelleen säilynyt aivan loistavana, on kiva ratsastaa, kun tuntuu että nyt tekeminen on oikeasti yhteistyötä! :)) Odotan jo, että pääsen Olavin selkään, jotta näkisin auttaako asioden onnistuminen Picurin kanssa myös Olavin kanssa työskentelyyn.

Aurinko paistaa risukasaan

Eilen oli ihan loisto ratsastuspäivä!!! Menin pitkästä aikaa Picurilla valmennuksessa, ja heppa oli niin superrrr että :))).

Tehtiin paljon taivutteluja, mm. voltteja, avoja, täysikaartoja jne. Nämä tehtävät oli juuri meille sopivia, sillä viime aikoina mm. avot ovat tuntuneet hankalilta. Tarkoituksena oli huolehtia, että hevonen on kunnolla ulkoavuilla ja kääntäminen todella tapahtuu ulkopohkeella ja tarkasti eikä vain huolimattomasti johonkin suuntaan jotenkin jostakin kääntäen vääntäen. Alussa Picur ei taipunut niin hyvin, mikä johtui siitä, että unohdin taivuttaa hevosen pohkeilla ratsastamalla ja ratsastin ihan liikaa ohjalla. Kun tämä korjattiin yllätyin, että todella pystyin ratsastamaan hyvän avotaivutuksen kevyellä tuntumalla pohkeilla enemmän vaikuttaen. Minulla onkin ollut ongelmana, että hevoset hidastuvat kyseisessä liikessä, ehkä tällä ongelma korjaantuu, jeejee. Lopputunnista tehtiin ravissa siirtymisiä kootusta ravista lisättyyn raviin ja uudelleen koottuun raviin sekä lyhennettiin laukkaa ja tehtiin jopa vähän piruetin alkua! Lopussa vielä muutamat vaihdot, mistä Pitsu vallan innostui ja vaihtoi kerran hauskalla loikalla :D.

Jäi kokonaisuudessaan onnistunut fiilis, koska kykenin itse vaikuttamaan hevoseen ja istumaan hyvin. On tosi kiva, kun välillä tulee onnistumisia, niin jaksaa pysyä motivoituneena. Nyt viime aikoina varsinkin kun niitä vastoinkäymisiä on ollut... Käytiin tänään Olavin kanssa klinikalla ja hevosen pitäisi olla liikutuskunossa viikon päästä, mikä on sinänsä positiivista. Tosin hiljalleen pitää aloitella, kun on poniraukka niin pitkään joutunut seisomaan. Jos Olavi puhdas niin toivon mukaan päästäisiin kuitenkin aluekatsastuksiin, joskin pitää mainita, että paise on seisottanut heppaa, niin ei olla vielä ihan huippukunnossa. Kyllä tästä vielä saadaan treenikausi kunnolla polkaistua käyntiin!!

Valitettavasti...

Nyt ajattelin vihdoin päivitellä meidän totaalisen epäonnista tilannetta. Olavilla on kavio kipeä, paise todennäköisesti kyseessä. Kengittäjä käynyt katsomassa ja nyt ollut ilman kenkää betadinehaude kaviossa keskiviikosta lähtien. Huomenna tarkoituksena laittaa kenkä takaisin mahdollisuuksien mukaan, jos mennyt parempaan... Nyt Olavilla ollut myös mystisiä patteja, ikäänkuin allergista reagtiota, mutta ei varsinaista syytä ole löytynyt.

Kisat siis jäivät myös välistä, kun kavio alkoi kipeytyä eli miedän kisakausi on nyt ohi. Toivottavasti saadaan vain heppa nyt nopeasti kuntoon, että päästäisiin trenaamaan. Pian on katsastuksetkin alue/liiton valmennuksiin tiedossa, TOIVOTTAVASTI päästään sinne ja mieluiten vähän sitä ennen harjoiteltuakin.


Nyt ei ole mitään erityisiä suunnitelmia (paitsi ne katsastukset) heppojen kanssa, yritetään vain saada hoidettua terveeksi... Ensi viikonloppuna menen HIHS:iin katsomaan ratsastusta ja toivottavasti myös jotain ostoksia tekemään. Ja sitten onkin vuosi kulunut Olavin meille tulemisesta!! Tuntuu, että siitä olisi paljon pidempi aika, kun ollaan niin paljon koettu. Sairastumiset ja monet kisat käyty läpi ja edelleen eteenpäin jatketaan. :)

Kauden viimeiset kisat odottavat...

Pientä päivittelytaukoa, vastoinkäymisiä ollut hieman tällä viikoilla, ja yhdessä vaiheessa koko kisoihin lähtö oli epäselvää... No nyt kuitenkin päästään lauanataina matkaan! Ensin on siis tiedossa junioreiden esiohjelma, mistä en aio tällä kertaa unohtaa yhtäkään kohtaa. Siinä suurimmat haasteet ovat ehkä ravisulut (pitää muistaa aloittaa etupää edellä radalla, muuten kyllä sujuvat ainakin kotona hienosti), käynnin kautta vaihdot (Olavi jännittyy niissä tosi helposti, eikä ala kävellä kunnolla, vaan tikittää hermostuneesti sen sijaan) ja koottu käynti ja siitä laukannosto (ongelma taas jännittyminen).

Junioreiden joukkueohjelma on teksisesti hieman hankalampi, raviohjelmassa on lähes sama, mutta vaikeutta lisäävät takaosakäännökset, neljä laukavaihtoa, joista kaksi radan poikki ja tehtävien nopea toisiaan seuraaminen. Esimerkiksi laukanvaihdon jälkeen (joka tulee radan poikki-linjalla) on vain yksi kirjainväli aikaa saada hevonen kasaan, jonka jälkeen täytyy aloittaa laukkasulku keskihalkaisijalle.

Tänään tiedossa läpiratsastus nivelillä pyrkien saamaan tasainen hevonen, joka hyväksyy avut ja reagoi niihin nopeasti. Yritän myös saada säilytettyä erittäin kevyen tuntuman, koska kangilla Olavi jää vielä helpommin makaamaan kuolaimen päälle. Tänään pitäisi myös laittaa kamat kisakuntoon ja ehkä jo vähän pakkailla. Onneksi lähtö kisoihin on ihmisten aikaan, koska startti siellä on vasta kuuden pintaan. Menemme tosin jo melko ajoissa Ypäjälle, että heppa saa lepäillä tallissa ja ajattelin hoitaa letityksen ja kunnon puunauksen vasta siellä.Olisi myös kiva nähdä päivällä aikasemmin ratsastettava GP ja/tai inter.

Ensi viikolla Olavilla alkaa evyempi jakso. Ajattelin antaa ihan täysi vapareita (meidän tallilla on kokopäivätarhaus niin saa kuitenkin liikuntaa), käydä paljon metsäkävelyillä ja muutenkin tehdä paljon kaikkea vaihtelevaa ja kevyttä liikuntaa. Maastoilua hankaloittava asia on koulu, nimittäin jos tallille pääsee vasta iltasella niin pimeydessä on aika ikävää yrittää pysyä tiellä... Heijastimet on jo kaivettu esiin ja varsinkin heijastinliivi on jo lähes jokapäiväisessä käytössä.

Picurin kanssa ollaan alettu nyt pikkuhiljaa kisaloman jälkeen treenailemaan ja intoa on kyllä tullut työskentelyyn ihan uudella tavalla! Liikkuu itse eteenpäin ja ravissa kootessa tuntuu ihan leijailevan. Kyllä se tekee hepallekin hyvää saada lepäillä raskaan kesän jälijiltä. :)

Nyt tuli tälläinen tylsä tilannepäivityspostaus, mutta onpahan kuitenkin taas edes jotain uutta täälä :)!

Sunnuntain ratsastus

Nyt pitäisi olla opiskelemassa, mutta ainahan sitä pieniä taukoja tarvitaan! Tänään tallilla pikkukisat ja Olavi esiintyi kahdessa luokassa. Ei päästy esittämään parastamme, kun heppa jäi pohkeen taakse eikä koonnut itseään kunnolla. Nyt ei muutenkaan ole viime päivinä sujunut ollenkaan. Olen jotenkin kadottanut fiiliksen miten saisin ratsastettua kevyesti, vaan jään työntämään, vetämään ja vääntämään joka suunnasta. Siitä tietenkin seuraa se, ettei hevonen halua liikkua eteenpäin, vaan jää junnaamaan ja sitten juoksee alta, kun tökkäisen sitä hermostuksissani. Ärsyttää, kun hevonen ei pysty näyttämään parastaan, vaam hermostuu, kun annan itse ristiriitaisia apuja. Tänään esimerkiksi molemmat raviväistöt ja sulut menivät takaosa edellä. Täysin ihan kokonaan 100% OMA moka, huoh... Yksi hyvä puoli täytyy omasta ratsastuksesta sanoa, nimittäin olen nyt ajoittain hahmottanut oikean fiiliksen ristiselän jäntevänä pitämisestä ja lantiolla joustamisesta. Tosin, kun tulee tehtäviä eteen, niin koko homma unohtuu, koska istunnan korjaaminen vaatii minulta vielä jatkuvaa keskittymistä.

Huomenna jälleen valmentautumaan, toivottavasti saadaan keveys ja pyöreys haettua takaisin, jotta kisat ei mene ensi viikonloppuna ihan plörinäksi :(. On tässä vielä kuitenkin viikko aikaa viritellä poni hyvin avuille :)

Hengittelyä ja hieromista

Eilen ratsastin Olavin kanssa perustreenin jälleen tavoitellen pyöreää muotoa ja hyvää reagointia pohkeelle. Onnistui jälleen kohtalaisen hyvin, mutta jotenkin jäi tunne, etten saa hevosta ihan loppuun asti läpi :(. Liikkui ja meni muutenkin kyllä ihan kivasti, mutta ratsastettavuuteen (tai siis omaan ratsastukseen) en ollut täysin tyytyväinen. Kaikista raivostuttavinta on, että juuri, kun hevonen tuntuu hyvältä, alkaa maneesin nurkka pelottaa kauheasti ja tuloksena on taas jännittynyt hevonen ja kaikki pitää aloittaa alusta. Ongelma ei olisi niin suuri, ellen itse hermostuisi ja turhautuisi, mikä taas saa Olavin jännittämään vielä enemmän. Kisoissa varmaan sama toistuu, mutta vaikutukset ovat paljon pahemmat. Pitää vain hengittää syvään, laskea kymmeneen ja jatkaa ratsastusta niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Haastavaa.

Tänään valmennukset peruttu ja Olavi juoksutettiin. Aluksi pitkät alkukäynnit, sitten kentällä ravia ja laukkaa molempiin suuntiin sivuohjien kanssa. Kiltti poni :). Olavilla oli vähän lihakset jumissa, minkä vuoksi liikutus oli melko kevyt ja sen jälkeen hieroin jumikohdat arnikalla. Olavilla onneksi jäykät lihakset vertyvät oikealla hoidolla ja liikutuksella yleensä hyvin. Ensi viikolla tuleekin jälleen hieroja katsomaan hepan läpi, kuten on tapana.

Tänään oli ihanan kesäinen päivä, mutta kyllä se talvi vaan tekee tuloaan... Klippaus olisi kohta edessä, mahdollisesti jo tänä viikonloppuna, koska Olavi on nyt treenissä hikoillut huomattavasti aiempaa enemmän. Toisaalta odotan innolla, että omaan silmään paksuuntunut karva lähtisi, mutta toisaalta en kyllä tykkää Olavin klipatusta väristä yhtään (:D) ja myös loimitusta pitää lisätä. Vähän myös jännittää saadaanko ponista siistin näköistä, varsinkin kun kisat olisi jo ensi viikonloppuna, iik :D.

Harjoittelua ja kauniita !? kuvia

Tänään ratsastin Olavin asenteella pyöreä hevonen. Ajoittain hevonen tuntui oikein hyvältä, laukka pyöri, tuntuma oli kevyt ja fiilis hyvä. Välillä taas melkein vaivuin epätoivoon, kun Olavi tuijotteli, painoi kädelle, ei reagoinut pohkeeseen ja prtotestoi tuntumaa ja pohjetta. Olen kuitenkin loppujen lopuksi tyytyväinen, että sain hevosen työstettyä ihan kohtuulliseksi, koska alussa oli tosi huonon tuntuinen. Ei tullut (kovin montaa kertaa) sellaista fiilistä, että en pysty vaikuttamaan hevoseen. Pyrin pitämään avut simppeleinä: ulko-ohja kunnolla kädessä, ulkopohje estämässä hevosen karkaamisen ulos ja sisäohjalla ja pohkeella taivuttelua. Työskentelin paljon ympyrällä, kuitenkin välillä myös suoraa uraa laukaten varmistaakseni, että saan hevosen myös suoristumaan.

Yhdessä vaiheessa huomasin, että jäin ympyrälle pyörimään, mitään erityistä tekemättä ja Olavi alkoi kadota avuilta. Korjasin tilanteen siirtymisillä laukassa. Ensin kokosin laukan todella lyhyeksi samalla kuitenkin pitämällä muodon pyöreänä ja sitten ratsastin eteenpäin tavoitellen pitkiä askeleita ja jälleen hyvän muodon säilymistä. Sainkin hevosen tosi herkäksi pelkälle istunnalle ja tasaisena kulkevaksi. Mielestäni laukan sisällä tehtävät siirtymiset toimivat Olavin kanssa tosi hyvin: herkistävät eteenpäin vieville ja kokoaville avuille, keventävät ohjastuntumaa, aktivoivat takaosaa ja sitä kautta saavat aikaan hyvän muodon. Toinen kiva ja toimiva harjoitus on mielestäni vastalaukka. Työstän hevosta siinä myös sisään taivuttaen, voltteja ja ympäröitä tehden.  Hevonen kokoaa itsensä omatoimisesti, tulee tasapainoisemmaksi ja kevenee edestä.

Katselin muutamaa kisoista napattua kuvaa ja muokkailin niitä lähikuviksi, että "hieno" kokonaisuus ei näy :D tosin alkuun voin laittaa yhden paljastuskuvan, että mihin malliin se rata oikeasti meni.

                                         Paljastuskuva!!

Niin ne kisat, miten se nyt silleen?

Hei vaan, nyt alkoi koeviikko, joten päivitykset (mikäli niitä tulee) ovat epäsäännöllisiä ja varmaan aika sekavia, kun kaikki on vähän jäänyt viime tippaan ja päivät yöt kuluvat kokeisiin lukiessa... :D

Sunnuntaina Olavia irtohypytettiin, mikä sujui oikein hienosti: varsinainen esteponi!! Kujassa oli kolme estettä, jotka pidettiin aika matalina. Tarkoituksena oli saada vähän eri lihaksia käyttöön ja vertymään. Korkeimmillaan vika este oli jotain metrin ja hyvin sekin sujui. Tällä kertaa Olavi ei panikoinut turhia, vaan hyppäsi reippaasti herkkujen luokse, joita oli tarjolla toisessa päässä.

Maanantaina valmennus, jossa pohdittiin varsin loistokkaasti sujuneita kisoja. Lopputuloksena päädyttiin, että Olavi saatava verkassa niin hyvin läpi, ettei radalla jännity, vaan keskittyy minuun. Siinä onkin sitten haastetta, kun tuntuu että kisoissa kadotan treeneissä saadun hyvän fiiliksen kokonaan. Täytyy vain yrittää keskittyä ja ratsastaa hevosta tehokkaasti mm. siirtymisten avulla. Huomattiin myös, että minun pitää säilyttää kunnon tuntuma ulko-ohjassa ja ratsastaa ulkopohkeella, jotta Olavi ei karkaa sisälle asettaessa/taivuttaessa esim. ympyrällä ulos. Nyt sitten perjantaihin asti ratsastusta nivelillä tavoitteena pyöreä muoto ja kunnolla ohjan ja pohkeen välissä oleva hevonen. Minun pitää nyt keskittyä siihen, että Olavi kulkee rehellisesti peräänannossa, vaikka alkuun hieman pidemmässä muodossa, koska se on perusedellytys hevosen kokoamisasteen kehittymiselle ja onnistuneille kisasuorituksille.

Paljon siis täytyy kehittää omaa ratsastusta ja tapaa käsitellä asioita, koska jään nyt varsinkin kisoissa todella helposti vinkumaan yhdestä huonosta radasta, kun pitäisi keskittyä jo seuraavaan suoritukseen ja unohtaa mokailut. Niiden miettimisestä ei kuitenkaan kisoissa ole mitään hyötyä, analysoinnit parannettavista asioista pitää tehdä myöhemmin. Toki pitää kyetä korjaamaan välittömästi omasta tyhmyydestä johtuvat virheet (esim. radan unohtaminen, huolimaton ratsastus jne), mutta on turha vaipua epätoivoon, jos hevonen on huonon tuntuinen ratsastaa. Sille ei kuitenkaan siinä tilanteessa voi tehdä muuta kuin RATSASTAA hevosta tehokkaasti läpi samalla tavalla kuin kotonakin.

Sunnuntaina tallikisoissa mennään Olavin kanssa vaB:2 ihan huvin vuoksi treenailemaan. Tarkoituksena on saada hevonen ratsastettua hyvin läpi ja pysymään kivana koko radan. Tosin Olavi ei edes tajua, että ollaan ns. kisoissa, koska ei ole kouluaitoja ja on tuttu maneesi jne. Mutta sitä seuraavana viikonloppuna onkin sitten kauden viimeiset kunnon kisat, hallimestaruudet!! Jännää, mutta oikein kiva vielä lähteä Ypäjälle kisailemaan yli yön kisoihin. Kovatasoista on, ja meillä onkin tavoitteena onnistuneet radat omalla tasolla, eikä tälläistä floppausta, kun nyt tapahtui... Luokat siis ovat vaB junnujen esiohjelma ja vaB junnujen joukkueohjelma.

Ainiin siitä valmennuksesta vielä treenailtiin avoja, sulkuja ja vaihtoja. Laukkasulut menivät lopussa aika sujuvan tuntuisesti, kunhan muistin vain aloittaa etuosa edellä ja pitää takaosan mukana tasaisen taivutuksen koko rungossa säilyttäen. Vaihdot ovat ok, jos en itse mokaile tai ennakoi niiden ajoituksessa (mitä teen aina). Tiedän, että vaihdon pitää tapahtua lävistäjän keskellä, mutta aina alan laskea jo heti linjalle tultaessa ja niinpä vaihto tulee ihan liian aikaisin. No kunhan keskityn niin onnistuvat nekin ihan hyvin. 1-siirto-vaihto, 1-siirto-vaihto, 1-siirto-vaihto on mun uusi mantra, jonka yritän aina muistaa, paitsi että usein huomaan olevani kohdassa, jossa vaihto pitäisi tehdä ja kaikki laskut unohtuneena, hups. Seurauksena huolimaton vaihto, jonka teen liian kovilla ja äkkinäisillä avuilla, Olavi protestoi ja vaihtaa töksähtävästi. Onneksi kuitenkin se on niin kiltti heppa, että vaihtaa aina ainakin jotenkin, vaikka itse mokailisinkin. Toisaalta tämä vaihtoherkkyys on hieman ikävää esim. keskilaukoissa, joita seuraa siirtyminen raviin. Vastalaukoissa ongelmaa ei ole, koska silloin Olavi ymmärtää, että kyse on eri asiasta. Radalla jännittyessään alkaa tosi helposi vaihtelemaan laukkoja, ellen itse ratsasta tosi huolellisesti. Ja joka kerta kisoissa tietenkin unohdan tämän ja seurauksena on viime aikoina hyvin usein ollut vähintään yksi sarjavaihto hyppimissessio, joka laskee kivasti arvostelukohdan pisteet 2:seen tai kiltillä tuomarilla 3:seen ja yleensä vielä seuraavankin, koska en korjaa ongelmaa nopeasti vaan annan sähläyksen jatkua. Noh noh, kyllä nämä oppii muistamaan, kun tarpeeksi monta kertaa papereita lukiessaan törmää ikäviin numeroihin.

Terveisiä tehokkaasti mokanneilta

Syvällistä analysointia totaalisen pieleen menneiden kisojen jälkeen... Ei ehkä tällä kertaa. Sanotaanko, että prosentit kertoo kaiken tarpeellisen: helppo B: 55,667 % ja vaativa B: 54,779 %. Ei ollut Olavi ihan avuilla, ei. Ekassa luokassa mm. lähti käsistä keskilaukassa, kulki koko radan lähes poissa peräänannosta, ratsastin itse väärän radan jnejne. Vaativassa sinänsä heppa parempi, mutta keuli ja hyppeli verkassa ja radalla vähän kaikkea mokailua: ratsastin väärän radan KAKSI kertaa (= -6), Olavi teki ihan omatoimiset sarjavaihdot yhden vaihdon sijasta ja en saanut hevosta oikein liikkumaan eteenpäin. Kun olin radan viereisellä verkka-alueella, Olavi kieltäytyi jonkin aikaa ravaamasta (vain teputus ja laukka olivat mahdollisia askellajeja), että ei lähtökohdat ollut ihan loistavat. Kisojen loppukokoaminen: tosi jännittynyt hevonen, hermostunut ja keskittymätön ratsastaja = katastrofi.

No aina ei voi onnistua ja tästä vain uusia haasteita kohden. Varsinkin ekan luokan jälkeen fiilis oli SURKEA, mutta kun sai pientä perspektiiviä asiaan (vain yksi luokka / yhdet kisat) niin tajusi, ettei tämä mikään maailmanloppu ole. Ainakaan seuraavat kisat tuskin voivat huonommin mennä. :D Yritän ottaa tämän puoliksi huumorilla ja puoliksi taistelutahtoa seuraaviin koitoksiin keräten, ehkä siten saan tämän parhaiten hyödynnettyä (jos nyt tälläisistä suorituksista on millään tasolla mahdollista hyötyä)... Näin tällä kertaa.

Tunnustuksia...

Eli näitä on sitten tullut, kiitos Satulilille, Veeralle ja Lauralle!

Tunnustuksen tehtäviin kuuluu kiittää tunnustuksen antanutta, vastata 10 kysymykseen ja jakaa tunnustusta eteenpäin 10 ihanaan blogiin sekä tiedottaa kyseenomaisia blogeja asiasta. Tässä kysymykset ja vastaukseni niihin:
 
1. Suosikkiväri: Paha sanoa, ehkä tumman sininen?
2. Suosikkieläin: Hevonen tietty :D
3. Suosikkinumero: 24
4. Suosikki alkoholiton juoma: kaikki novelle makuvichyt  
5. Facebook vai Twitter: Facebook
6. Intohimosi: ratsastus, syöminen, kilpaileminen
7. Saada vai antaa lahja? Jaa, molemmat, tosin omien lahjaideoiden keksiminen on aika tuskaa...
8. Suosikkikuvio: kukka
9. Suosikkiviikonpäivä: perjantai/lauantai
10. Suosikkikukka: Valkovuokko ehkä

Aika ihme kysymyksiä, mutta ehkä jotain kiinnostaa :D

Mutta eteenpäin lähtee: Pauliinalle, Nealle, Millalle ja toiselle Millalle. Ei nyt ihan kymmentä, mutta tämä on jo tehty niin monessa blogissa, ettei niihin voi uudestaankaan lähetellä :D

Kiva Olaviheppa :)

Eilen kevyempi päivä, tänään taas kunnon treenailua. Tallille lähtö hieman viivästyi kotipihallamme irti juoksentelevan koiran takia, kun piti lähteä sen kotia etsimään. (Asui sitten onneksi ihan naapurissa.) Olinkin sitten maneesissa vasta reilusti kahdeksan jälkeen, onneksi huomenna kouluun vasta puoli 12 niin ehtii nukkua!

Tein kaikki va B:n asiat läpi ja ihan hyvin tuntuivat sujuvan. Varsinkin avoissa tuntui, että pystyin tosi hyvin säätelemään poikitusta, mikä viimeksi tuntui vähän hankalalta radalla. Olavi kyllä jäi aika helposti pohkeen taakse varsinkin alussa, saattoi juosta vaikka kuinka lujaa, mutta pohkeeseen ei kuitenkaan reagoinut kunnolla... Tehtiin siirtymisiä askellajin sisällä (ravissa) ja sain näin hevosen paljon paremmin avuille. Kun takaosa saatiin pikkuhiljaa paremmin mukaan, keveni myös edestä kivaksi. Jään itse helposti kannattelemaan hepan päätä, joten pitää muistaa säilyttää kevyt tuntuma ja ratsastaa pohkeilla hevonen ryhdikkääksi. Kuitenkin muistaen, etten lähde liikaa kasvattamaan tempoa. Tasapainoilua...

Ratsastuksen jälkeen Olavi takaisin boksiin ja pöperöt eteen, oli hieman keskustelua saako ihmisen yli juosta ruoan luokse, jos on tooosi kova nälkä. Olavin kannalta tulos oli valitettavasti, ettei saa, mutta sopeutui sitten ihan hyvin odotteluun, kun niin käskettiin. :)

Tänään pikkusiskoni käveli Olavilla alku- ja loppukäynnit, ja vaikka pikkuheppaa vähän jännittikin, niin kiltisti käveli! Vieläpä yön pimeydessä (puoli 10 aikaan ihan oikeasti ei edes tietä erottanut) käveli nätisti, kuten aina taluttaessa.

Loppuun kuva höpösöpö hepasta Messilän kisoista. On vähän huonosti rajattu, mutta en tällä koneella osaa yhtään muokata kuvia...

Treenaillen

Joo tänään valmennus ja vaihteen vuoksi pelkällä Olavilla, tuntui ihan oudolta mennä vain yksi heppa. :D talliltakin pääsi ihmeen nopeasti pois...

Mutta mutta, kun Olavi on ollut tämän viikon hieman kevyemmällä jumppailu liikunnalla kipeän selän takia, odotin, että tiedossa saattaisi olla hankala tunti. Olavi olikin alkuun jonkin verran jäykkä, mutta liikkui kuitenkin mukavan pyöränä ja reippaasti. Itseläkin oli sellainen kiva fiilis, että istuin ihan hyvin ja ratsastuskin sujui kohtuullisesti. Ongelmia tuli vasta, kun heppa olisi pitänyt saada kulkemaan lyhyempänä. Silloin Olavi jäi painamaan kädelle ja muuttui hieman vastustelevaksi. Valmentaja sitten hyppäsi selkään ja ratsasti Olavin läpi. Ja olihan se oikein hieno hieno hieno poni ! Ravasi taas oikein hienosti myös minun kanssa, kun pyydettiin isompaa ja tahdikkaampaa ravia. Vielä on vähän voimaton ja jää aika hitaaseen tempoon, mutta kun kehittyy niin super siitä tulee ;). Nyt on talven aikana hyvin aikaa kehittää askellajeja ja saada varmuutta kaikkeen. Toissalta odotan innolla jo kunnon treenikauden alkamista, kun pääsee keskittymään kunnolla perustyöskentelyyn, eikä joudu aina miettimään seuraavia kisoja. Sitten keväällä onkin varmasti taas paljon intoa päästä näyttämään, mitä kaikkea talven aikana on saatu aikaan! Tosin odotan kyllä innolla vielä näitä muutamia kisojakin, mitä on jäljellä.

Tällä viikolla toinen valmennus onkin vasta perjanaina eli pitääkin viikko-ohjelma suunnitella uusiksi:

Ma: valmennus
Ti: ratsastus/maastoilu -> semikevyt
Ke: ratsastus -> treeni
To: juoksutus/ratsastus -> kevyt
Pe: valmennus
La: kisat
Su: kevyt jumppailu

Huomenna jos on hyvä sää (tai siis jos ei juuri silloin, kun olen tallilla sada kaatamalla), niin voisin tosiaan mennä pitkälle kävelylle ja sitten treenata maneesissa muutamat sulut, lisätty käynti-koottu käynti tehtävät, pysähdykset ja muuta ohjelmassa olevaa, joka olisi hyvä kerrata ennen kisoja.

Tänään Olavi oli lopuksi niin kivan tuntuinen, että jos kisoissa saisi edes jotain sen suuntaista olisin oikein iloinen! Pitänee keskittyä siihen, että Olavi pysyy edestä kevyenä (pienet ohjasotteet, riittävästi pohkeella ja istunnalla ratsastamista), oma istunta pysyy kasassa ja muistan ratsastaa huolelliset tiet myös radalla. Varsinkin helppo B luokassa täytyy todella keskittyä tehtävien sijoittumiseen pisteisiin ja tarkkoihin teihin, koska niitä arvioidaan ko. luokassa ylempiä luokkia enemmän. Rata on kuitenkin teknisesti helppo, että ongelmia ei pitäisi tulla. :) Toivottvasti Laakson pohjat ovat hyvässä kunnossa, kun uudesta pohjasta huolimatta siinä on ilmeisesti ollut jotain ongelmia... Mielummin liian pehmeä kuin kova Olavin kanssa.

Sunnuntaina olisi kiva lähteä Laaksolle katsomaan joukkue sm:ejä, kun näkisi kunnon kouluratsastusta! Sitä kyllä oppii arvostamaan, kun tietää miten paljon töitä on tehtävä sellaiselle tasolle päästäkseen. Saa nähdä saanko jonkun sinne kaveriksi, yksin olisi tylsää mennä.

Vikoja kisasuunnitelmia ja treeniä

Tänään ja eilen tein maneesissa jumppailutreenin, kun Olavi on nyt ollut aika jäykän ja jännittyneen oloinen. Tein mm. kolmikaarista kiemurauraa, voltteja, ympyröitä, väistöjä, avoja, sulkuja, tempon muutoksia ja vastalaukkaa. Yritin jumppailun lisäksi saada Olavin herkäksi pohkeelle, menin ilman kannuksia ja raippaa, että myös niin onnistuu. Väistöissä Olavi jää helposti pohkeen taakse, milloin paitsi eteenpäinpyrkimys myös takaosa unohtuu. Yritinkin tänään korostaa sitä, että tahti säilyy reippaana myös väistön sisällä. Onnistui ihan hyvin, vaikka aluksi olikin hieman hankalaa. Luulen, että jään itse jotenkin tiedostamatta puristamaan, koska ongelma esiintyy kaikilla hevosilla.

Nyt siis ollaan menossa Laaksolle aluejoukkuemestaruuksiin, jossa startataan TKR:n joukkueen osana helppo B ja avoin va B ihan muuten. Sitten suunnitelmissa on mennä Ypäjälle hallimestaruuksiin! :) Menen vain Olavilla, Pitsu pääsi jo lomailemaan.

Hyväfiilistänään

Sateenkin riskillä tänään päätettiin pitää valmennukset, ja jes ei edes satanut! Menin ensin Olavin, joka oli tosi hieno tänään. Keskityttiin kevyeeseen käteen ja siihen, etten ala kääntäessä vetämään, vaan käytän pohkeita. Sainkin hyvän fiiliksen käden kantamisesta rauhallisena paikallaan, ja enemmän pohkeilla ja istunnalla vaikuttamisesta. Jään itse liian helposti keskittymään liikaa ohjas-apuihin, rehellistä peräänantoa en saa kuitenkaan oikeasti ratsastettua näin. Nyt varsinkin Olavin kanssa olen huomannut virheen ja valmentajan avustuksella onnistunut saamaan hevosen pohkeilla ja istunnalla läpi myös edestä.

Uusia oivalluksia koko ajan, aina kun kehittyy eteenpäin, tulee uusia virheitä esille ja sitten taas niitä korjailemaan. :) Itseä se vain motivoi, kun huomaa, että on taas uusia parannettavia asioita omassa ratsastuksessa. Virheet huomaamalla ja pyrkimällä kehittymään niissä pystyy oikeasti vaikuttamaan omaan ratsastukseen ja sitä kautta myös hevosen kulkemiseen. Paljon huonompi tilanne on se, että virheitä ei tiedosta, minkä vuoksi ongelmien korjaaminen tuntuu lähes mahdottomalta. Nyt omassa ratsastuksessa on onneksi menossa positiivinen vaihe, siten että kykenen korjaamaan virheitä, kun niistä vain huomautetaan. Nyt Olavin kanssa ei olekaan ollut pahoja ongelmia, paremminkin hienosäätöä. Olen myös pystynyt vaatimaan enemmän liikettä ja muutakin extraa perustyöskenytelyn onnistuessa. Olisi tosi hienoa saada siirrettyä onnistumiset myös kisaradoille vielä näissä muutamissa loppusyksyn kisoissa!

Picurin tunti meni hieman pieleen, koska itsellä oli paha olo enkä pystynyt kunnolla ratsastamaan. Teimme sitten tavallista kevyempää työskentelyä: paljon käyntiä ja eteenalas muodon hakemista rauhallisessa tahdissa. Käynnissä teimme takaosakäännöksiä, jotka olen saanut nyt onnistumaan paremminkin kuin ennen kesää. Picurin kanssa varsinkin vasemmalle ne onnistuvat oikein hyvin, oikealle jään itse helposti ylitaivuttamaan kaulaa. Olavin kanssa ongelmana on edelleen helposti käännösten jääminen liian pieneksi, mutta riittävällä käynnin aktivoinnilla ja kokoamisella onnistuvat nekin paljon paremmalla prosentilla kion aiemmin ;).

Olavilla onnistuin tänään tekemään heti ensimmäisellä yrityksellä onnistuneet 3 vaihtoa joka neljännellä, jes! Huomaa, että kun rutiinia alkaa syntyä, me ymmärretään toisiamme paljon paremmin ja kaikki avut toimivat nopeammin. Myös laukan säädeltävyys on parantunut huimasti, on tosi makea fiilis, kun saa laukan koottua lyhyeksi istumalla tiivimmin sekä muutamalla puolipidätteellä ja vain eteenpäin ajattelemalla taas askeleen pidentymään. Tämä fiilis pitäisi saada ratsastukseen jatkuvaksi, se nimittäin vielä katoaa helposti, kun alan suorittaa muita tehtäviä. Varsinkin kisoissa ongelmia on tuottanut juuri laukan säädeltävyys ja se, että alan silloin tekemään pidätteet pelkällä ohjalla, josta Olavi hermostuu.

Tulipas taas selitettyä ja pohdittua kaikkea, mutta selkeyttää hyvin omia ajatuksia. :)(vaikkei ajatuksenkulku välttämättä selkeältä vaikutakaan) :D

Päivän talleilut

Tänään maastoilin, taivuttelin, keventelin ja harjailin. Eli kevyt liikutus molemmilla hevosilla. Onneksi pysyttiin lähes kuivina, n. 10 minuuttia sen jälkeen, kun olin palannut talliin alkoi sataa ihan kaatamalla :D. Hyvä ajoitus ainakin! Olavilla oli tänään selkä aika jumissa, kun oli laitettu eilen ulos väärällä (ötökkä) loimella sateeseen... Laitoin sitten arnikaa ja loimen yöksi. Ei kuitenkaan ratsastaessa vaikuttanut onneksi paljoakaan. Yritin saada selän venymään ratsastamalla Olavia eteenalas muotoon.

Huomenna valmennuspäivä, mutta saa nähdä, kun on on luvattu aika järkyttävää säätä... Keskiviikkona kun ei päästä sisälle ratsastamaan, koska silloin maneesi on varattu toisille käyttäjille talliltamme. Eihän tosin pieni kastuminen mitään haittaa, pitää vain ottaa vaihtovaatteet mukaan :D.

Tänään käytiin ostamassa Olaville uudet bootsit, kun eilisestä kaupasta oli oikea koko loppunut. Olavilla täytyy käyttää bootseja etusissa aina liikutuksessa ja tarhatessa, koska sillä on rengaskengät. Bootseista on tosi vaikea löytää mallia, joka ei pyöri jalassa miten sattuu tai kuluta ruununrajasta karvoja. Tällä hetkellä ratsastuksessa käytetään (nyt ostettuja) Eskadronin mustia nahkajäljitelmä bootseja ja tarhassa horzen sinisiä neonpren bootseja. Mutta mutta samalla kaupassa kokeilin cavallon talviratsastushousuja. En edes tiennyt, että sellaisia on olemassa :D. Olivat siis normi housujen näköiset, mutta niissä olo fleecevuori ja ulkokangas softshell tyylistä materiaalia. Ei ostettu ainakaan vielä housuja, mutta tulisivat kyllä tosi tarpeeseen! Viime talven ratsastin melkein kokonaan tavallisilla ratsastushousuilla ja oli KYLMÄ... Tumman harmaat tai ruskeat olisivat hienon värisiä, pitää vielä miettiä ;).

Varustehankintoja ja valmennusta

Tänään kävimme hakemassa minun silinterini (joka on super hieno) ja mukaan tarttui harmaa huopa ja fleecepintelit. Molemmat ovat Schoeckemöhlen. Tänään valmennuksessa pääsivät heti kokeiluun ja hienoilta näyttivät! :)

Valmennuksissa menin tänään kolme heppaa: Picurin, Olavin ja Lipton nimisen vanhemman kouluhepan. Pitsun kanssa keskityimme pyöreään muotoon, jota tavoiteltiin ympyrätyöskentelyllä ja siirtymisillä. Lopputunnista hevonen oli todella hyvän tuntuinen, pysyi pehmeämä kädelle ja liikkui ihan hyvin eteenpäinkin. Teimme muutaman laukkasulun ja laukanvaihdon, jotka sujuivat melko hyvin, kunhan vain itse ratsastin laukkaan tasaisen tahdin ja sain sen pysymään aktiivisena. Työstimme ravia siten, että valmentaja auttoi maastakäsin aktivoimalla takaosaa, jonka jäkeen sain hyvän tuntuman tahdista ja takajalkojen työnnöstä. Sitten oli helpompaa itsekin vaatia samanlaista liikettä ja reaktiota, kun tiesi mitä haki.

Picurin jälkeen vuorossa oli Olavi, joka oli tänään aluksi jonkin verran vastahakoisella tuulella. Ei alkuverkoissa halunnut liikkua eteenpäin, mutta hieman ylitemmon vaatimisen jälkeen heräsi hieman. Ongelmana oli lähinnä tasaisen ja pyöreän muodon säilyttäminen, jota sitten työstettiin siirtymisillä ja eteen-kiinni työskentelyllä. Varsinkin laukassa saatiin oikein hyviä askelia, kun pyydettiin kokoamista piruettilaukkaan asti. Tänään Olavi ei hermostunut eikä jäänyt paikalleen laukkaamaan, mikä on välillä ollut ongelmana, vaan tuli nätisti kiinni ja kokosi hyvin (kunhan pidin pohkeet kiinni enkä jäänyt liikaa kiinni ohjaan). Kun laukka saatiin paremmaksi, teimme vaihtoja (yksittäisiä, joka neljännellä ja joka kolmannella). Yksittäiset vaihdot sujuvat hyvin, joskin jäävät usein aika pieniksi, tulevat ennen pyyntöäni tai vaihtoehtoisesti Olavi reagoi liian kovaan apuun hypähtämällä hassusti. Vaihdot ovat kuitenkin aina puhtaita, joten siitä ei tarvitse koskaan huolehtia. Sarjoissa alan itse aina säheltämään: sekoan laskuissa, unohdan 1-siirto-vaihto laskun ja seurauksena oli aina vaihteleva määrä askelia vaihtojen väliin. No harjoittelemalla sitä oppii ... laskemaan :D.

Lopputunnista työstimme Olavin raviin ilmavuutta ja suurempaa liikettä, mikä on aina ollut hieman haasteellista Olavin herkkyyden takia. Se alkaa helposti protestoimaan, jos esim. raipalla yrittää pyytää aktiivisempaa takaosaa tai muutenkaan asettaa liikaa painetta. Siis vaikka käytettäisiin ihan pientä raipan hipaisua, seurauksena saattaa olla jätti loikka tai paikallaan laukkaaminen (joka on siis Olavin 'pystyynhyppelyä'). Tänään kuitenkin hyväksyi raipan kosketuksen tosi hienosti eikä suuttunut, vaikka pyysinkin vähäm tavallista enemmän. Sai superpaljon kehuja ja aina välissä pitkät ohjat, kun kokosi itseään, vau mikä heppa <3! Kolmas tunti meni hyvin, sain kokeilla vaihtoja jokaisella ja piaffia & passagea, kun Lipton heppa osaa hienosti kaikki temput :)! Lopussa pyöreässä muodossa taivuttelua ravissa ja laukassa, että tuli varmasti hyvin läpi. Silloin piti myös olla tarkkana, että takaosa pysyi mukana ja tahti riittävän reippaana. Kiva heppa ja hauskaa vaihtelua yleensä ratsastettaviin. Loppuun vielä kuvat huovasta (meillä tietenkin koulumalli kuvasta poiketen) ja pinteleistä. Valitettavasti huovan hieno hopeinen koristenauha ei oikein erotu, mutta sellainen siis löytyy. :)